lauantai 29. syyskuuta 2012

Juurilla

Toisinaan on hyvä käydä tarkistamassa, että olikohan sitä mistään kotoisin.

 

Hyvän mahdollisuuden moiseen tarkistamiseen antoi herra ylikersantin kuusipäiväinen kertausharjoitus, jonka ajaksi kertausleski siis kurvasi jälkikasvunsa kanssa kohti mummolaa. Sitä oikeaa sellaista.


Hyväätekeviä päiviä keskellä maalaisromantiikkaa. Tai ainakin maalais-.

 

Vanhaa kesäpakopaikkaakin kävin tervehtimässä. 


Kovin ankea ja kylmä se on näin syksyllä, ilman asukkaita. Toisin oli kesällä 2003 - asukkaina silloin yksi kaupunkielämään väsynyt lukiolainen, seuranaan navetassa kaakattavat kolme kanaa. Siitä kesästä on pelkästään hyviä muistoja.


Mummolassa ei ompelukone surissut, mutta myönnettäköön, että ikävä jo oli. Nelosen puikot ja seiskaveikka lievittivät hiukan käsien levottomuutta.


Kotoa toiseen ajellessani en voi olla kiinnittämättä huomiota tyhjiin taloihin.


Niitä on valtavasti, ja kuinkahan monta lie löytyisi lisää, jos ajaisi vähänkään kauemmaksi reitiltä. Onneksi joku niistä on saanut uuden elämän, kuten nuo kaksi alavasemmalla olevaa vanhaa koulua (?). Mutta tuolla koti-koti-reitillä olisi kyllä urbaanille exploraattorille töitä. Tai harrastamista, siis.

Mutta nyt ollaan taas kotona! Creamin takki tuli, mutta voi harmistus, se on iso! 


Löytyykö 38(40?)-kokoista käyttäjää tällaiselle Creamin takille, vai palautetaanko? Mielestäni tuo on turhan väljän tuntuinen 36-kokoa käyttävälle, ja voitte kuvitella harmini määrän. Omat takkietsinnät jatkuvat siis edelleen. Jos kiinnostuit tästä, kirjoittele pikaiseen viestiä sivupalkissa näkyvään osoitteeseen! Takin ostohinta oli 119€, ja lisäksi siihen tulee tarvittaessa postikulut 7,20€. Odottelen mahdollisia yhteydenottoja muutaman päivän ajan, minkä jälkeen palautan tämän Zalandolle, jos uutta ostajaa ei löydy.




Mittoja ja muita lisätietoja voit kysellä sähköpostitse. Tämä kappale oli viimeinen myynnissä oleva yksilö tätä mallia, ja alkuperäinen hinta oli 139€. 

Ja muuten, tein kuin teinkin siitä "kalsaritrikoosta" tunikan!


Nyt tämä kalsaritrikoovaras jää miettimään, mistä tekisi lapsilleen niitä pitkiksiä, kun ne piti tehdä tästä. Ja olin vielä niin hätäinen, etten tarkistanut kaavan mittoja, ja nyt tässä on vähän turhan pieni RY minulle. Sillä lailla!

19 kommenttia:

  1. hyvä tosimummo!

    pystytkö mitenkään vinkkaan, mistä osoitteesta löytyy tuo kuvalistassasi oleva talo ylhäältä käsin toinen oikealla.

    kiitos jo etukäteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pystyn kyllä, se on lapsuudenkotini naapuritalo. Osoitetta en julkisesti tietenkään kerro, ymmärrät varmaan. Voin vinkata myös sen, etteivät omistajat suostu myymään sieltä rikkaakaan. ;)

      Poista
  2. Ihana blogi♥
    Minua niin harmittaa kun ajelee maalla, kuinka paljon on ihania vanhoja taloja hylätty, unohdettu. Niin monta tarinaa kun ne sisälleen kätkee, eikä kukaan niitä enää ole kuuntelemassa. Surullista :(
    Sinulla on ihana tyyli kirjoittaa, ja paljon kivoja ompeluksia löytyi näin pikapikaa vilkaistessa :)
    Mukavaa loppuviikonloppua :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Sanos muuta, ja niin monet noista taloista on perikunnan omistuksessa, eikä kenelläkään ole aikomustakaan kunnostaa niitä muttei myöskään myydä ulkopuolisille. Se on tosi suuri vahinko, pilallehan Suomen säät laittaa nämä vanhat talot, kun niitä ei korjata ajoissa.

      Poista
  3. Olipa mukava päästä piipahtaan noille kotiseuduillesi näin muutaman kuvan muodossa. Tuo tie näyttää niin tutulta ja odottavalta lapsuudesta. Kun teille ajeltiin, kyseltiin aina milloin ollaan perillä. Ja kun tuo tie tuli, tuntui että kohta, kohta ollaan siellä mukavassa serkkulassa.
    Oot taas tehtaillut itsellesi ihanaa, kiva oli kattella noita aiempiakin juttuja! Ja ai herkku mikä toppatakki, voi harmin harmistus ku se oli liian iso.Eikö niillä ollu pienempää. Tuon jälkeen kyllä varmaan tuntuu, että mistäs se mun toppatakki nyt ilmestyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt meillä lapset kyselee tuolla talottomilla taipaleilla vähän päästä, että pitkästikö vielä.. ;)

      Ei ollu pienempiä, tuo oli viimeinen kappale tuota mallia, ja olin varma että on sopiva kun oli 36, mutta olikin aika reilu kolmekuutoseksi.

      Poista
  4. tutulta näyttää! :) hieno takki, vaan ei sovellu näin lyhytjalkaselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se niin taitaa olla, että pitkää pukee pitkä, lyhyttä lyhyt..

      Poista
  5. Tutulta näyttää tuo oven seurassa oleva jakkara. Mahtaa olla aika samanlainen, kuin meillä verstaassa oleva. Kiitos kuvamatkasta, mukavia muistoja on jääny minullakin:)

    VastaaPoista
  6. Kokeilepa paksun neuleen päälle sitä takkia, ja mieti uudestaan että onko liian iso. Ei ainakaan näytä liian isolta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeilin, mutta ei. Ei se ulospäin näytä isolta, mutta se tuntuu siltä että roikkuu olkapäiden varassa, eikä sopivan kokoinen takki saa tuntua siltä.

      Poista
  7. Harmi ettei takki ollut sopiva.. :( Onnea uuden etsintöihin. :) Kivoja kuvia reissultanne ja hyvän näköinen tuo tunika lopussa. :) Mun blogissa löytyy sulle tunnustus, jaa eteenpäin jos jaksat ja haluat. :)

    VastaaPoista
  8. Voi. takki on kyllä mukavan näköinen.. mutta jos se on kokoa 36, niin tuskin tällaiselle henkarihartialle sopisi! :) Onko siellä alareunassakin resori kuten hihoissa, vai näkyykö sieltä sinun tanttusi ( =lue hame) alta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuh, onhan siellä, katsoin jo linkin takaa löytyvän kuvan.

      Poista
  9. Minua myös usein harmittaa kotiseudulla käydessä tuollaiset tyhjät ja unohdetut talot. Lapsuudenkotini naapurissa on ihana, vanha rintamamiestalo, samanlainen kuin lapsuudenkotini. Olemme usein mieheni kanssa ilmaisseet halumme ja kiinnostuksemme ostaa kyseinen talo ja kunnostaa se perheellemme kodiksi/lomapaikaksi, mutta perikuntaa ei kiinnosta myydä. Kuitenkaan siellä ei koskaan käy kukaan, paikka metsittyy ja rapistuu ja lahoaa. Jollain on ilmeisesti varaa lahoonnuttaa talo niille sijoilleen vaikka voisi saada siitä ihan käypäsesti rahaakin. En vain ymmärrä miksi noin toimitaan kun ei selvästi ole mitään mielenkiintoa paikkaa kohtaan itsellään.

    VastaaPoista
  10. Voi mä niin tiedän tuon maalaisromantiikan ilman sitä romantiikkaa :D :D
    Talokuvakollaasia ei tarvii ees kommentoida =/

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.