torstai 24. toukokuuta 2012

Pihatöissä

Kovasti olisi talonmaalaamishaavekuvia ilmassa, mutta työt yrittävät sotkea tätä normaali-ihmisten elämää niin, että liekö tuo talorähjä vielä syksylläkin pohjamaalissaan. Tää on niin tätä! Epäkohta A kuuluu seuraavasti: puolison työpäivät ovat aivan liian pitkiä. Epäkohta B on puolestaan seuraavanlainen: rautakaupat sulkevat ovensa aivan liian aikaisin. Päätelkää siitä, mikä mummoa kiukuttaa. Baitöwei, pystyykö muuten joku päättelemään, miltä talo näyttää maalattuna jollain tietyllä sävyllä, jos se mallikappale, josta väriä pitäisi tihrustaa, on kokoa 5x10cm?


Pakko on ostaa litran törppöjä eri sävyissä ja kokeilla. Niin monta, että löytää sopivan.

Eilen kyllä lintsattiin ihan tietoisesti maalaushommista, kun livistettiin illaksi upouuden Ikean ennakkoavajaisiin, ja siten siirrettiin maalausprojektia taas yhdellä päivällä eteenpäin. Hyvältä näytti tuo meidän uusi lähikauppamme, ja siellä tulee epäilemättä vierailtua aika usein. No tulee siitä 100km edestakaista matkaa kun siellä käy, mutta eihän se mitään ole entiseen kuuteensataan kilometriin verrattuna!

Ei me sieltä tällä reissulla isompia osteltu, kunhan käytiin. Vähän kaikkea pientä sievää lähti mukaan, naulakoita sun muita. Ompeluroinaa varten ostin näitä koottavia kaunottaria:


Ja sohvasuunnitelmassamme on siirrytty kohtaan 2, joka käsitti tummemmat päälliset Ektorpiimme kesäksi - olosuhteiden pakosta. Muutaman päivän katselin huutiksessa myytäviä pellavapäällisiä kiemurrellen tuolillani ja käyden tiukkoja päänsisäisiä keskusteluita tämän täydellisen ihanan Jeanne D`arc Living -päällisen mahdolliseen ostamiseen liittyen. 


Siirsin ostopäätöstä aina tuonnemmaksi, kunnes se olikin jo liian myöhäistä. Joku osti heti. Harmitti ihan todella, mutta samaan aikaan joku pihi (ja tyhmä) ääni sisälläni ilakoi sitä, että säästin 350 euroa sillä, etten ostanut näitä. 

Lasten housuntakamuksissa ja käsissä sisään kantautuva hiekka, savi, multa ja mikä liekään maa-aines kuitenkin pakottivat jatkamaan päällisen metsästystä, sillä muutama kuukausi tätä savirallia tekisi valkoisista päällisistäni entiset - ja ehkä siinä sivussa menisivät myös hermot. Niinpä Ikealta lähti tällä tutustumiskäynnillä mukaan ihan tavalliset, harmaat päälliset.


Saa niihin vähän aikaa totutella. Kaipaan valkoisia, ja voi sitä ilon päivää, kun syksyllä uskallan taas vaihtaa valkoiset verhoilut takaisin! Uudet, kesäisenhempukat ruusuverhotkin kävisivät paljon paremmin valkoisen tai pellavanvärisen sohvan pariksi.

 

 

Ja jos joku teistä pimittää tietoa pellavanvärisestä tekstiilinvärjäysaineesta, hän hävetköön ja isosti. Ja rangaistuksena kertokoon, missä sitä on. Meillähän olisi ne yhdet ylimääräiset valkoiset päälliset, joita voisin kokeilla värjätä, mutta kun en löydä mitään kivaa väriä niistä nitoreista ja dyloneista.

Olohuonetta piti myllätä vähän muutenkin. Juorun siirsin keskeiselle paikalle olohuoneeseen, sillä siellähän sitä kuulee ne mehevimmät juorut. Olenko koskaan sanonut, että olen hulluna kaakeliuuniimme?


Ystävänpäivämurattiakaan en ole saanut vielä hengettömäksi. Se on tämä kevät mahtavaa aikaa, kun kukat pysyvät elossa tällaisellakin tarhurilla, joka ei niin kamalan antaumuksella kasvejaan huolla.


No entäs pihalla sitten. Siellä se sama sotku on edelleen, ja ullakon rakentaminen on sen verran pahasti kesken, ettei vielä oikein voi ulkotöihin keskittyäkään. Paitsi sen verran on keskityttävä, että tuuppaa lahjoituksena saatuja perennoja johonkin syrjään kasvamaan ja odottamaan parempaa penkkiä. Moista väliaikaispenkkiä varten taas huhkin kottikärrykaupalla multaa etupihan kasasta takapihan joutomaalle, ja siinä lapioidessa sattui osumaan silmiin mullan seasta joku kiiltävä, pyöreänmuotoinen ja punertava. Oli pakko kaivella se esiin, ja huh mikä sieltä löytyi!


En ole tainnut aikaisemmin nähdäkään sarvikuonokasta näin silmästä silmään. Kaiveltuani tuon mullasta näkyviin kävi kyllä mielessä, että mikä onni onkaan puutarhakäsineet! Vaikken suinkaan ole ötökkäkammoinen, päinvastoin, ehkä enemmän ötökkävimmainen, niin en minä tuollaisiin jättiläisiin mielelläni paljain käsin koske. Tämähän on suurimpia meillä päin tavattavia kovakuoriaisia.

Ihan piti haetuttaa muksuilla sisältä tulitikku, jotta kuvasta hahmottaisi paremmin tuon mönniäisen koon. 


Näppärä viisivuotias hoksasi, että multakasassa muhinut kummajainen on kovin likainen, ja kipaisi hakemaan kylpyvettä.


Niinpä tuo horroksestaan tai mistä lie herännyt otus sai jatkaa matkaansa puhtaampana, ja missä liekään nyt jo matkustaa. Taitavat olla enemmän yöaikaan liikkeellä, joten eikö tuo lie jonnekin suojaan könynnyt yötä odottamaan. Toinenkin yksilö vielä pyörähti lapioon, kun tuota lahoavaa multakasaa kaiveli lisää, mutta se oli hengetön - ja päätön. Minäköhän siltä lapiollani pään silpaisin?

Kyllä siinä vähäksi aikaa jäi tuo kaivuutyö, kun tuollainen ilmestys löytyi. 
Mutta huomatkaa: minulla on uudet kottikärryt... =D


Ja lopulta se penkkikin sinne pihan perälle, joutorinteeseen valmistui. Vielä olisi siirrettävä jo aikaisemmin vuokrapihasta tuodut perennat muhevampaan maahan, kun ovat jo yhden kesän kasvaa kituuttaneet kovassa savessa. Mutta on tuo lapioiminen niin rankkaa puuhaa, että yhtenä päivänä ei jaksa kovin montaa kuutiota siirtää!


Mutta alkaapa se oikeasti jo olemaan pian kesä, ajatella! Ja toivottavasti sentään kesän mittaan saan esitellä etupihalta muutakin kuin tuon iänikuisen lahokantokasamme!

24 kommenttia:

  1. Ensinnäkin yäk, miten kamala kuoriainen. Olen varmaankin elänyt tynnyrissä, kun en tiennyt Suomessa moisia jättiläisiä olevan. Nyt kun valitettavasti tiedän, mietin kaksi kertaa, ennen kuin astun ovesta ulos. Kaltaiselleni ötökkäkammoiselle kohtaaminen tuollaisen järkäleen kanssa saisi aikaan sellaisen kiljahduksen, että ääni kantautuisi varmasti toiselle puolelle Suomea. Yäk, vielä kerran!

    Toisekseen ihania sävyjä näytätte pohtivan! Minäkin haaveilen greigestä maalista ja valkoisista ikkunapuista. Nykyinen maalikerros on kuitenkin vielä niin hyvässä hapessa, ettei maalauksessa ole mitään järkeä. Harmi!

    Ja vielä kolmannekseen ihastelen tuota harmaata sohvahuppua. Itse kaipaisin näin keväisin pientä ilmettä ja särmää olohuoneeseen, joten olen jo tovin pohtinut mustan ja harmaan välillä. Saa nähdä, kumpaan sitä päätyy, jos päätyy. Nyt kuitenkin mennään valkoisella. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elä huoli, nuo kuonokkaat liikkuu enimmäkseen öisin, joten jos menet sisälle lasten nukkumaanmenoaikaan, niin tuskin tuollaisiin törmäät.. Minäkin nyt vasta ensimmäistä kertaa näin luonnossa tuollaisen, vaikka olen lehmien ja lantakasojen keskellä kasvanut pienen ikäni.. ;)

      Nauti sinä niistä valkeista päällisistä, kun ei ole pieniä näppejä niitä sotkemassa! Minäkin sitten syksyllä taas.. =)

      Poista
  2. Mä taas haaveilen tällä hetkellä juurikin valkoisesta Ektorpista, meillä ollut tuo harmaa koko talven ja nyt kyllästyttää =)

    Hieno kuoriainen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannatan valkoisia - halvimmat päälliset, ja kaikkein ihanimmat! ;)

      Poista
  3. Het pittää nokka työntee tuohon talonmaalaukseen,sen verran tuoreessa muistissa on se touhu=) Myö tehtiin pikkusen pitemmän kaavan mukkaan maalaaminen,kun ekas 3.sta vaihtoehosta valittiin mieluisin ja sillä maalasin kaek paneeli ennen seinään laittoa,ettei kuulemma pilkistele pohjamaali kun paneeli elää.Talvi kateltiin kovin hailakkata taloa ja naapurikin oli luullu,että meillä on vielä pohjamaalissa mökki=) Varovasti rupesin kesän korvalla ehdottelemaan,että entes jos pikkusen sinisempää..mies oli samaa omassa päässään pyöritelly ja sitte alko se värin seulominen,varmaan lähemmäs kymmentä väriä kokkeiltiin ja sieltä se väri sitten löytykii.Meillä maalikauppa möi semmosia n.2-3dl pikkupurkkia ja rahat sai takasi(kuittia vastaan) kun osti ison pönikän.Liekköhän Kuopion Puijon värissä sama meininki?

    Ompahan muhnakan kokonen mönkiäinen! Äkkinäinen vois vaikka säikähtää..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sattaispa ollakin! Nyt on haettu ihan tuosta lähi-K-raudasta noita testipurkkeja, mutta tarjous lopullisesta maalisatsista kyasytään sen kaupan lisäksi just tuolta värisilmästä.. sieltä ainakin on saatu ihan hyvät ja kilpailukykyiset tarjoukset tähän asti.

      Tuo onkin jännä juttu, kun sisällä maalatessa lopputulos on tummempi kuin värikartan mallipalassa, mutta ulkona käykin päinvastoin.. tuntuu että saa laittaa melkein mustaa seinään, ennen kuin se näyttää seinällä tummanharmaalta.. =)

      Poista
  4. Ai että tuota ektorppia, mä niiiin haaveilen tommosesta sitte uuteen kotiin, mut mies ei oikein oo vielä innostunut ajatuksesta valkoisesta kangassohvasta lasten kans..miksköhän?;)
    Me aateltiin tehä talon maalaus silleen,et katotaan jostai maalatusta talosta sopiva väri ja kysytään suoraa se värikoodi heiltä! Niin saa ainaki varmimmin iahn oikeen värin.. eihän noista pikku värilapuista mitää selvää saa, et miltä se sit talon seinillä näyttää..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo onkin kätevä systeemi kun vaan löytää sellaisen talon, jossa on juuri se The Väri. Me emme sellaista ole vielä löytäneet.. tai no oli joskus yksillä omakotimessuilla yksi hieno, mutta ei ketään kertomassa, millä se on sudittu... =)

      Poista
  5. Yhdyn täysin janikan mielipiteeseen tuosta kamalasta ötökästä. Hyi yök. Oon kans niin ötökkökammonen että en olis halunnu tietää et suomessa on tommosia...nyt mulla on kokoajan olo et sohvan alta kinkee tommonen esiin ja syö mut...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. =D

      Ne syö kait jotain lahokantoja tai muuta vastaavaa, että kun pidät ittes kunnossa niin ei ne sinuun kajoo! ;)

      Poista
  6. Millon se ikea niin ku ihan oikiasti avataan? :) pitää suunnistaa täältä pohjois-pohjanmaalta sinne törsäileen.ü Me tehtiin värinkans niin et ku löyvettiin sopivan värinen talo niiin isäntä meni ovelta kyselemään mikä on värin koodi. ei näytä ainakaan noissa sun lapuissa samaa koodia mikä meillä vaikka tuo päällimmäinen näyttää saman väriseltä !työn iloa maalaus urakkaan!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikea avattiin eilen virallisesti, joten ei muutaku sinne vaan! Saattaa olla kyllä vuosisadan ruuhka näin alkupäivinä..

      Poista
  7. Hui mikä ötökkä. Monenlaista sitä tulee pihahommissa vastaan. Tuosta talonmaalauksesta, ainakin pikatehoa ja ultraa saa myös pienissä, oisko 2dl purkeissa juurikin tuota värin testausta varten. Me ostettiin kans muutamaa sävyä ja niillä sitten maalattiin ihan reilun kokoiset läntit seinää, josta valinta kävikin aika helposti. Nuo testipurnukat maksoi tuolloin 7v sitten n. 5e/prk, nyt varmaan jo enemmän, mutta silti edullista testausta jos on värin suhteen epävarma. Ne värikoodikartat ei kyllä kerro mitään siitä miltä kokonainen talo näyttää maalattuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin on nyt talon päätyseinällä kaksi läiskää maalattuna.. ja värikin kenties jo löytyi. =)

      Poista
  8. Yks kaveri kokeilee rakennukseen yksityiskohtia (esim. erilaisia ikkunamalleja) Photoshopilla. Jos ne maalivärit sais jotenkin tietokoneitse toimitettua, tätä samaa ideaa voisi kenties hyödyntää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo oliskin kätevä - puuttuu vain se Photoshop, joka muistaakseni maksaa enemmän kuin aika monta pientä maalipurkkia.. ;) Ja ainakin koneella, kun katselee Tikkurilan värikarttoja, niin ne sävyt on kyllä aika kaukana siitä, miltä ne näyttää rautakaupassa. KHH:ssa oleva ajopuukin näyttää tietokoneen ruudulla siniharmaalta.. :O

      Mutta jos me joskus toinen talo värkkäillään, niin noita ikkuna- ja muita vastaavia juttuja olis kyllä aika ihana päästä testailemaan Photoshopilla! Samoin sisustusjuttuja, niitäkin näyttää jotkut kikkailevan sillä ohjelmalla.

      Poista
  9. Suosittelen, että kannattaa ehdottomasti kokeilla maalia ihan talon seinään ennenkuin tekee sen lopullisen valinnan. Nimittäin me löydettiin lopullinen, mieluisa värisävy kantapään kautta. Ekaks ostettiin 10 litran maalipönttö värikartassa näkyvän sävyn mukaan, joka siinä näytti olevan kauniin siniharmaa. Mutta ulkona seinässä se hyppäsikin silmille. Se näytti siinä ihan räikyvän kirkkaan siniseltä. Lopullinen sävy näytti paperilla ruman haalean harmaalta, mutta seinässä juuri siltä miltä pitikin.

    Minäkin sain kutsun tuonne ennakkoavajaisiin, mutten kerinnyt sinne vielä. Nooh, ennättäähän tuota vielä monta kertaa siellä käydä. Ei meiltäkään sinne ole kuin vähän alle 50km ;)

    Meilläkin on Ektorpit ja tykään niistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu kolme maaliläiskää siellä seinässä nyt jo onkin, ja lopullinen valintakin on nyt tehty.. Eikä tarvinnut ostaa edes kymmenen litran pönikkää, riitti kun hankki kaksi 0,9-litraista ja yhden 2,25dl:n pöntön.

      Poista
  10. Pikkusen väärin oli ajoitettu se meidän reissu, kun ei päästy Ikealle vielä sisälle, ohi ajaessa vain saatiin "ihastella", mutta eipähän sit tullut tuhlattua kaikkia rahoja.

    Hui kun on iso mönkiäinen! Pysyköön poissa meidän pihapiiristä, kiitos :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sieltäpä se löytyy sit seuraavalla reissulla - ja saatta ruuhkahuiputkin vähän laantua siihen mennessä... ;)

      Poista
  11. Tietkös, mä olen liioittelematta ainakin 3-4 kertaa yrittänyt ostaa noita samaisia matalia valkoisia pahvilootia meidän Ikeasta ja AINA ne on sieltä loppu. En ymmärrä miten se on mahdollista ja rupeaa jo ottamaan aivoon tuo kirjahyllyn päällä roikkuva kasa lasten taideteoksia, jotka niihin laatikoihin olisi tarkoitus arkistoida... :p Mutta tossa meidän lähi-Ikeassa mättää homma muutenkin, vuosi sitten pojan "isojen lasten" sänkyä saatiin myös hakea kolme tai neljä kertaa ennen kuin se oikeasti saatiin (ja saldoja kyllä tarkisteltiin etukäteen netitse sekä puhelimitse, joka kerta piti olla varastossa...) Sori Ikea-vuodatukseni. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko sielläkin Ikeoita? Hassu ajatus.. ;D

      Poista
  12. Hei!

    Kun me maalasimme tupaamme keltaiseksi, luin tai kuulin jostain neuvon, että värikartasta kannattaa valita ruma, likainen sävy, jotta lopputulos ei ole liian räikeä. Pari eri sävyvaihtoehtoa testattiin ennen maalaamista. Valitsemamme keltainen näytti värikartassa melkein sinapinkeltaiselta, mutta isona pintana on kauniin vaalean keltainen, oikein onnistunut väri.

    En ole tainnut blogiisi vielä koskaan kommentoidakaan vaikka kauan olen lueskellut, joten kiittelen myös kivasta blogista!

    -S-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kun valitsee talon väriksi jotain ruskean ja harmaan väliltä, tulee valinneeksi suoraan sen likaisen sävyn! :D

      Poista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.