Viime aikoina täällä on ährätty taas keittiön pöydän ääressä, ja jonkinlaista tulostakin on saavutettu. Kastemekon tavoitteena oli tällä kertaa hyvin yksinkertainen ja selkeä lopputulos, eikä pelkästään ajanpuutteen vuoksi, vaan myös siksi, että mieltymys on mennyt viime kastemekoista selkeämpään suuntaan. Väriä lisäsin vaihteeksi sinisenä - isoveli on kastettu vihreissä nauhoissa.
Materiaalit hankin Eurokankaasta yhdellä pikakäynnillä, ja valitsin tällä kertaa satiinisidoksista puuvillaa. Mies sanoi sitä lakanakankaaksi (kyseli, onko tämä kolttu sovitusversio), ja voisihan siitä kieltämättä lakanoitakin tehdä. Tykkään pinnan himmeästä kiillosta, mutten siitä, miten herkästi kangas rypistyy. Se täydellinen kastemekko ja kastemekkokangas antavat edelleen odotuttaa itseään.
Helmaan ompelin puuvillapitsin, joka näyttää käsin virkatulta, mutta eivät ainakaan minun kätöseni ole sitä virkanneet. Ei riitä taidot, ei.
Muuten mekossa ei kummoisia kommervenkkejä olekaan, mutta hihoihin tein tuollaiset miesten kauluspaita -tyyppiset laskokset ja kiinnitin ne vaaleansinisillä, omista kokoelmista löytyneillä mininapeilla. Jos on koltussa pitsiäkin, niin onpahan jotain miehekästäkin tämän miehen ensimmäisessä ja viimeisessä mekossa!
Ne perinteiset nauharuusukkeet korvasin tällä kertaa pelkällä "vyöllä", joten eipähän tarvitse kummienkaan tuskan hiki otsalla asetella piiitkiä satiininauhoja oikeaan asentoon, kun kuvia räpsitään.
Vyö on ommeltu sivusaumoihin, ja on siis ainoastaan etukappaleen puolella.
Takaa mekko on auki, jolloin lasta on huomattavasti helpompi pidellä sylissä. Samalla tavoin taitavat olla avoimia melko lailla kaikki kastemekot?
Kiinnitystavaksi kokeilin puolta tusinaa erilaista systeemiä sillä seurauksella, että kangaskin siitä jo hiukan kärsi. Jälkiviisaasti voisi todeta, että ei olisi pitänyt kikkailla. Ensiksi kokeilin lätkäistä taakse karusti Prymin metallinepparit. Satiinisidoksinen kangas ei siitä tykännyt, vaan lähti menemään ties minkälaisille kurttuloille. Pihdit käteen ja nepparit irti. Entäs käsin ommeltavat mininepparit?! Tuhrasin lukemattomia kalliita minuutteja niiden ompelemiseen, vaikka inhoan käsin ompelemista ja pistän neulalla aina sormeeni, ennemmin tai myöhemmin. No nekään eivät olleet hyviä, koska näkyviin jäi rumasti ne kiinnitysompeleet. Niinpä ratkoin mininepparitkin pois, ja siihen meni melkein yhtä kauan kuin niiden kiinnittämiseen sitä ennen. Nauhatkin kävivät mielessä, mutta hylkäsin ajatuksen, koska halusin vaihtelua, ja kaikissa aikaisemmin tekemissäni kaavuissa kiinnitys on nauhoilla. No pikkuruiset napit sitten, ja napinlävet.. Ei onnistunut sekään. Kapeaan, valmiiksi ommeltuun käänteeseen, jossa yläreunaa häiritsi tuo pääntien vinonauhakanttaus, ei saanut millään siistejä napinläpiä tehdyksi. Ärh! Purkamaan siis, ja uutta suunnitelmaa taas kehiin. Lopulta tein tympääntyneenä koko touhuun kapeasta satininauhasta silmut, ja ompelin (käsin!) pienet valkoiset napit silmujen ankkureiksi. Mikään täydellinen ratkaisu ei ole tämäkään, ja voisin vaikka lyödä vetoa siitä, ettei antinäppäräsorminen mieheni saisi koskaan noita nappeja kiinni- niin hankalat ne on minustakin. Mutta äiti pukee kastepuvun, sillähän siitä päästään.
Jos olisi kyse kahden päivän pippaloista, aloittaisin koko homman alusta, mutta koska kastemekkoa pidetään lapsen päällä enintään tunti, saa tämä luvan kelvata. Poikaa tämä koko mekkotouhu lähinnä naurattaa, mutta saahan äidille nauraa - hyvähän se on että jollakulla on hauskaa! ;)
Ps. koneen kevätsiivouksen (uusi kovalevy vai mikä se nyt olikaan) yhteydessä vanhat ohjelmat katosivat, joten latasin itselleni uuden version Picasasta, ja siihen oli tullut lisää hauskoja muokkausominaisuuksia. Niitä tässä samalla testailin, ja voin suositella Picasaa! Helppo ja hauska.
Toinen ps. Tänään alkaa kauan ja hartaudella odotettu pihasuunnittelun kurssi, jossa vietän tästä eteenpäin melkein kahden kuukauden keskiviikot ja pari lauantaitakin. Toivottavasti kurssista on paljon iloa ja hyötyä, ja toivottavasti maaliskuussa meillä on valmiina suunnitelmat ensi kesäksi. Kurssin tuloksista kuulette varmasti myöhemmin lisää!
Kaunis ja tyylikkään yksinkertainen mekko.
VastaaPoistaKaunis kastemekko!
VastaaPoistaIhana hymypoika! <3
VastaaPoistaJa kyllä tuolla mekolla kelpaa ottaa nimi vastaan. Juuri sopivan yksinkertainen ainakin mun makuuni. :)
Hieno kastemekko!
VastaaPoistaIhana kastemekko ja suloinen pikkumies.
VastaaPoistaKaikessa yksinkertaisuudessaan todella kaunis.
VastaaPoistaHyvä yhdistelmä, komea poika ja hieno & tyylikäs mekko!
VastaaPoistaOi miten suloisia kuvia!
VastaaPoistaOikea hurmuri tuo teidän pikkumies!...niin ja kastemekko on just hyvä :)
VastaaPoistaihana kastemekko:) selkeälinjainen ja yksinkertainen tosi kaunis!
VastaaPoistaHauskoja ilmeitä pikkumiehellä! :) Kaunishan tuosta mekosta tuli! Ei sitä ihan jokainen äiti itte kastemekkoa teekään...
VastaaPoistaKaunis kastemekko!
VastaaPoistaTosi kaunis ja ihanan yksinkertainen kastemekko,tykkään <3 Ja sulonen poju!
VastaaPoistaKaunis mekko ja valloittava hymy teidän pikkumiehellä <3 Minäkin olisin niin halunnut tehdä itse kastemekon mutta äidilleni oli jotenkin niin tärkeää että tytär kastetaan samassa mekossa missä minutkin on kastettu..
VastaaPoistaMikä ihana pikkumies ja todella tyylikäs ja kaunis kastemekko - tykkään!
VastaaPoistaVoi tuota toista!!! <3 :) On vissiin saanut hyvästi maitoa kun noin hymyilyttää :D Aivan suloinen pikkumies ja tosi kaunis kastemekko! :) Pitääpä itekin ladata tuo uus Picasa... :)
VastaaPoistaOletko siis tehnyt kaikille lapsillesi omat kastemekot? Sehän olisi aika ihana, että jokainen sitten saisi ne itselleen ja mahdollisesti voisi kastaa niissä sitten omat lapsensa. -Sakara
VastaaPoistaOn kauniisti miehinen mekko. vai kaunis ja miehinen? Ja pojukin näyttää niin ÄIJÄltä alimmaisessa kuvassa, varsinainen hurmuri.:)
VastaaPoistaIhana mekko ja poju sen sisällä!
VastaaPoistaTodella kaunis kastemekko! :)
VastaaPoistaJa mukavia kurssihetkiä!
Yksinkertaisuudessan kaunis kastemekko, kyllä kelpaa pikkumiehen juhlia!
VastaaPoistaKylläpä nätisti hymyilee jo pikku-ukkeli! Joko on nimi valittuna? :)
VastaaPoistaVoi ku on suloinen hymy pikku miehellä!=) Ja just hyvä tuollainen yksinkertainen kastemekko!!! Pidän! Onko jokaisella ollu eri mekko? ootko siis aiemmin tehny ite mekkoja?
VastaaPoista