maanantai 17. lokakuuta 2011

Tämän mökin mamitsu karkasi oikein herätyskellon kanssa kauppaan lauantaiaamuna. Ihan ruokakauppaan vaan, mutta kyllähän siinä samalla pitää hoitaa kaikki muutkin tärkeät jutut. Kuten käydä kirppiksellä - sellaisella joka aukeaa ennen muita, ja jonne voi hyvillä mielin mennä, kun ei se mies kuitenkaan ole vielä ehtinyt lähtövalmiiksi raksaa varten jos nyt ajaisin kotiin. Ja oikeassa olinkin, joten ihan hyvä reissu. Löysinhän sentään yhden hienon jättilumppupaidan, josta riittää riemua pitkäksi aikaa!


Tällainen neulomisen antisankari saa kivoja neulemyssyjä leikkaamalla neulepaidasta paloja ja ompelemalla niitä yhteen saumurilla. Ja jälleen näemme Muraveinikin!




"Oii kun ihana tyttö tuolla peilissä!!"


Ja saipa tämä mumatsu samalla reissulla viimein sitä Muijaansa, jota on niiin kauan odottanut, kulkenut kysymässä ja ihmetellyt, onko minut tyystin unohdettu, kun ei kaupasta ole soitettu noita armaita nostalgiapilkkuja saapuviksi. Mutta nyt ne on täällä!


Onhan tuo minun pihiys-mittapuullani törkeän hintaista (29,90e/m), mutta kyllä se on laadukkaan tuntuistakin! Saman hintainen Metsolan kautta ostettu norsupuuvilla meni ensimmäisessä pesussa ihan ruttuun, menetti puolet väristään ja aiheutti kiukun pihinää valkoisine linkousraitoineen. Tälle ei tapahtunut pesussa mitään (no kyllä se sentään kastui), ja pian pääsemmekin silppuamaan pilkkuja osiin! Oih!

Lauantain ratoksi muistin toista puolikastani ompelukoneella ahertaen, sillä tuo puolikas saavutti eilettäin jo melkein miehen iän - saman melkein-miehen iän, jonka itsekin saavutan parin-kolmen kuukauden päästä. ;) Papalle pappatunturi, jotta säilyy edes jokin tasapaino tässä hullussa maailmassa.


Mieheltähän löytyy juuri tuollainen turkoosinsininen papiska tuolta liiterin romukokoelmista...  paitsi on siinä vähän enemmän kaikenlaisia piuhoja ja vipstaakeja. Älkää te pappatunturiasiantuntijat liian tarkkaan katsoko tuota mopedin irvikuvaa, nimittäin moottorikin muistuttaa enemmän jotain mahalaukkua tai muuta sisäelintä kuin moottoria! Kyllä täytyy hattua nostaa teille ahkerille applikoijille, jotka teette upeita kuvia vaatteisiin tuolla tekniikalla. Mulla ei vain riitä pinna tuon kummempiin! Kuopus kuitenkin tunnisti tuon "pöpöksi", joten se riittäköön. 

Lauantaina tuo kyseinen armas lähetti puhelimeeni mieltä lämmittävän kuvaviestin raksalta.


Oi että! Ja koska mummo on kärsimätön materialisti, oli päästävä heti seuraavana päivänä tarkastamaan tilanne paikan päälle. Niinpä ajelimme sunnuntaina mummolaan mennessämme raksan kautta, ja kävin vähän räpsimässä lisäkuvia.


Tässä on väri vähän lähempänä todellista, yläkuva on niin ihanan keltainen. 


Kylläpä siihen kävisikin mainiosti tämä Electra! 



Seinissä on lasikuitutapetin päällä Tikkurilan Lujaa, sävytettynä Ajopuulla H484, peili on Jyskin Joe (kiitos Anna sinulle, että se on nyt siinä!) ja lamput haalittiin viime talvena Anttilasta. Allas on tilattu Netraudasta. Samaa allasta ei näytä enää valikoimista löytyvän, mutta Otsosonilla on valikoimissaan vastaava. Ja tästä töpselistä mummo saa föönin hurraamaan!



Eteisessä nököttää nyt liukkarikomero, ja niinhän siinä sitten kävi, että päädyimme asentamaan siihen juuri sen Finnmirrorin kopin, jonka jo hyväksi haukuin. Eipä se kovin paljon pisteitä kerää vieläkään, mutta myymällä siitä ei olisi saanut kuin murto-osan hankintahinnasta, ja jos siitä on itse maksanut sen seittemänsataa, ei sitä kehtaa ilmatteeksi poiskaan antaa. Varsinkaan, kun tilalle olisi joka tapauksessa ostettava jotain.


Kaikissa Puustellin tehtaalta tulleissa ovissa ja laatikoissa on vaimentimet, ja ne toimivat kuin ajatus, mutta tämä yksi muualta tullut muukalainen on melkoisen rujo esitys. Ovet liukuu kyllä hyvin ja ottaa vauhtia matkalla, mutta seinän tullessa vastaan kuuluu komea rymähdys. Odotan innolla sitä aikaa, kun lapset hoksaavat sen ja rumppaavat ovia edestakaisin, kunnes päätylevy antaa periksi ja hyllyt tipahtavat kaikkine tavaroineen lattialle.


Kai siihen on hankittava vaimentimet itse. On tämäkin maailma, kun nekin pitää itse hankkia, vaikka on jo kerran valmiista ja kotimaisesta kalliisti maksanut. Mrr!!


Nyt kun kammareiden komeropaljous on hiukan helpottanut, on niihin saatu laitetuksi lattioita. Meidän makkari ja lastenhuone on matotettu, enää työhuoneesta puuttuu pinta.



Lastenhuoneesta puuttuu vielä puolipaneeli, samoin tuulikaapista ja yhdeltä keittiön seinältä. Sitten alkaakin olla seinät kondiksessa, ja pinnoista puuttuu enää kasa listoja.

Ps. ROYAL-tuotteelle tuli ihania uutuuksia, leijonaa velourina ja Pikkukiisken suunnittelemaa metsämaisemaa sekä jerseynä että velourina! Sydäreitä aiheuttaa myös Ikasyrille ennakkomyyntiin tulleet uudet velourit! Miksi minua kiusataan tällaisella määrällä uutuuskankaita, kun en kohta ehdi ompelemaan mitään (voisko muuttoautossa huristella Berninalla?)!!

14 kommenttia:

  1. Mulla on työlistalla ommella xxxl-kokoisesta neulepaidasta tytölle tunika :) En jaksa ite neuloa, joten saumurilla meinasin hurautella, samaan tapaan kuin sinä tuon pipon!

    VastaaPoista
  2. Hyvän näköinen muraveinik! Mä olen vallan ihastunut siihen kaavaan ja itseasiassa huovutin juuri pesukoneessa villapaitaa ajatuksena tehdä siitä pipon. :D Ja Muija on kyllä ihanan näköistä, vaikka metrihinta kyllä kirpaisee!

    VastaaPoista
  3. Mun pitäis varmaan myös koittaa tuota hattukaavaa, on nimittäin tosi kivan näköinen! :) Kannatan tuota ideaa kierrätyksestä, itekin leikkelen milloin mistäkin vaatteesta lapsille vaatetta. :) Teillä on ihanan näköistä siellä raksalla! :) Ja joo... noita kangaskauppojen sivuja ei passais mennä ollenkaan kurkkaileen, kun vahingossa tulee sitten napsuteltua sieltä niitä ihanuuksia... :) :O Voi miten mahtavan näköistä tuo Muija-kangas! :)

    VastaaPoista
  4. Hei niin ja AIVAN MAHTAVA tuo pappispaita, et sitte viittis antaa mulle kaavaa tuohon papiska-applikointiin? Olis hyvä isänpäivälahjaidis tuo omalle miehelle! :) Ja vielä piti sanomani, että tervetuloa vastavierailulle mun blogiin, se julkinen on sitten nyt perustettu. :D

    VastaaPoista
  5. Vau miten kaunis se Muija!!! ja kiva pipo paidasta!

    VastaaPoista
  6. Leea: minäkin mietin ensiksi, tekiskö tuosta jonkinlaisen mekon, mutta helmassa on nukkaa niin jätin sen tekemättä. Ihanan värinen paita joka tapauksessa! =)

    Inkeliina: minä myös olen ihan höpsähtänyt tuohon lakkimalliin, ja seuraavakin versio on jo tekeillä.. ;)

    Suvi: Muutama vahinkonapsautus tuli tehtyä tässä aamun aikana.. polttelis päästä jo ompelemaan noitakin kankaita! Ja onpa mukava kun sait blogin perustetuksi!! Kävinkin jo kylässä. =) Papiskan kaavan olisit kyllä mieluusti saanut vaikka ikiomaksi, mutta työnsin sen jo roskiin, kun päätin ettei toista tunturia tule minun berninastani! ;D Mutta kerronpa miten sen tein: katselin netistä sopivan selkeärajaisen kuvan vastaavasta mopottimesta ja teippasin näytön päälle paperin, johon piirsin tärkeimmät ääriviivat. Sitten paperi pois näytöltä, ja tummentamaan/yksinkertaistamaan reunoja halutunlaisiksi. Sillä lailla. =)

    VastaaPoista
  7. Tuo teijän pesuhuone näyttää aivan ihanalta, tykkään tosi paljon tuosta peilistä ja noista lampuista ja tuosta seinän väristä. Sitten kun me rakennetaan, niin kyllä haluun tuollaset! :)

    VastaaPoista
  8. Sanoppa muuta, uudet kankaat ovat aika houkuttelivia! Mutta tehän pääsette kohta muuttamaan :)

    Minä yhdyn muija ylistykseen, se on ihanaa. Arvaappa mulla kävi pari vuotta sitten tuuri kun löysin kirpparilta oranssia muijaa metritolkulla parilla hassulla eurolla ja kangas oli ihan priima kuntoista :)

    VastaaPoista
  9. talo alkaa näyttää jo nyt kodilta, vaikkei siellä teidän tavaroita edes ole! Tommoinen vessa kelpais mullekin... :)

    VastaaPoista
  10. piti heti näyttää miehellekki tuota vessaa :D jos se vaikka innostuis :)

    säkö et huovuttanu tuota villapaitaa ennenku leikkasit? ja silti onnistui ommella? tätähän tarttee kokeilla :) onko tuohon joku erityinen niksi, koska kun mä oon suorilta leikannu, niin neulos on alkanu purkautumaan hurjaa vauhtia.

    VastaaPoista
  11. PikkuHoo: ja minä juuri tässä jonain päivänä harmittelin ettei oranssia Muijaa tule uustuotantoon lainkaan. Toisilla lykästää!! 8)

    Katja: joo kelpaa se mullekin, kuten koko koti.. kyllä se ihan omalta tuntuu jo minustakin vaikkei päivääkään ole siellä vielä asunut! <3

    Carovarium: en huovuttanut, eikä käynyt edes mielessä moinen vaihtoehto.. liekö huopuiskaan, uskoisin tuon olevan 100% akryyliä. Ei siihen leikkaamiseen sen ihmeempiä jippoja ole, varoo vain yhtään venyttämästä niitä kappaleita ja ompelee saumat samantien ettei ehdi kukaan muksuista tulla niitä kappaleita venyttelemään.. ;)

    VastaaPoista
  12. Näppärästi saa kyllä noin neulemyssyjä!

    Kivalta näyttää vessassa. Joko on silikoonit tason takareunaan laitettu? Laittakaa ihmeessä ennen käyttöä. Meillä mies oli niin innokas laittaan altaan paikalleen, että jäi silikoonit laittamatta, kun allas tuli niin lähelle seinää. Silikoonituubi ei mahtunu sinne väliin enää. Sitten kun vettä roiski sinne väliin, niin tasohan kas kummaa turpos. Uusi on vaihdettu ja nyt laitettiin ihan vesieristeet ja muutamat laatat, ettei kastu taso/seinä enää. Virheistä oppii!

    Sunnuntaina kävimme uudessa talossa kylässä ja sielläkin oli joku lankkua matkiva matto. Hyvältä vaikutti:)

    VastaaPoista
  13. oi ku näyttää hyvältä..tuo lakki ja kangas ja veski.. :D
    Mitähän tuosta kankaasta valmistunee..!?

    VastaaPoista
  14. Muimuimuija! Mulla aikomus tuosta kuosista kokeilla elämäni ekaa mekkoa tyttärellein, saas nähä kuin käy. ;)

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.