keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Yläosia pahnanpohjimmaiselle

Olin saada slaagin, kun huomasin, että tätä neliapilaa oli ruskeana Royal-tuotteen valikoimissa. Kauan ei tarvinnut miettiä, klikatako vaiko eikö.


Nopea toimitus muuten tuolla ko. nettiputiikilla, ja hauska juttu sekin, että Royal-tuotetta pyörittävä Saija tunnisti minut ja blogini sähköpostiosoitteestani, ja toivotti tilausvahvistusviestissään erikseen tervetulleeksi ostoksille verkkokauppaansa. Minullahan alkaa olla ihan oikea mummoimago! =D

Neliraaja-apilat piti hurauttaa äkkiä kuopuksen tunikaksi. Kaavana toimi sama iänikuinen 74-senttisestä paidasta piirtämäni tunikan kaava, jolla tein noita paitamekkoja samalle kirpulle jo ainakin puoli vuotta sitten. 


Jotta oppisin viimein tällä iällä ompelemaan nepparihalkioita vaatteisiin ilman ohjeeseen vilkuilua, tein sellaisia samalla kertaa kahtena, toinen niistä siis tässä tunikassa. Kanttaukset tein tummalla ruskealla, sillä jota Eurokankaasta löytyy aina. Liian tummaa, sanon minä. Se vaaleampi Jofotexin resori olisi käynyt huimasti paremmin, mutta kun se sinne tehty tilaus tulee vasta joskus huomenna tai ylihuomenna.. ei voinut jäädä odottamaan. ;) Nyt tuosta tulee mieleen joulupipari, mutta tulkoon. Apilat ainakin on ihania!


Kangasvaihtareitakin on harjoitettu pienimuotoisesti. Luovuin minulle turhasta punahilkkapalasta ja sain tilalle punapohjatähtiä, jotka karkasivat jotenkin ihan ohitseni silloin kun olivat Ikasyrillä myynnissä. Nyt on sekin erhe korjattu.



Tämän paidan kaava puolestaan on muokattu edellisen tunikan kaavasta, joka oli muokattu paidan kaavasta. Kätevää vai mitä. Jalot ihmiset kierrättää, katsos. ;)



Huomautettakoon muuten, ettei tuolla kuopuksella ole ikinäkoskaan ollut tuollaisia oikeita farkkuja. Esikoinen oli niin eri kaliiberia kooltaan, että kaikki sieltä perityt housut on kaksi kertaa liian leveitä tälle tytölle (nämäkin, ja siitä syystä kuvat otettiin istualtaan), ja uusia ei ole tullut hankittua, kun nyt on harrastettu niin kovasti tuota legginssiluukkia. Ja velourhousuja. Mutta tämä paita näyttää ihan siltä, että se kaipaa kaverikseen oikeita jameksia. Tarttis vissiin yhdet ostaa/ommella ihan tätä paitaa varten, ettei tarvitse tuplaleveissä lainafarkuissa tepastella.

Toiset valittivat kipeyttäneensä sormensa mattoja virkatessaan, mutta minun näppini ovat turtana jo nyt, vaikka matonvirkkuuta varten hankittu virkkuukoukku on vielä paketissaan. Huhhuh! Enpä enää muistanutkaan, miten kova työ voi olla muutaman matonkudekilon kerimisessä siisteiksi pyörylöiksi. Sormia särkee, käsivarsia särkee ja varmaan silmiäkin. Ja meni siinä ainakin kaksi tuntia. Silti tekisi mieli alkaa pujotella niitä purkautumattomia pyörylöitä jo tänä iltana. Kaikkeen sitä voikin tuntea vetoa.

Ps. melkein itku pääsee, kun tuossa lähikunnassa on myynnissä puusohva, jossa on ihan samanlainen selkänojaraitulointi kuin meidän keinussa, eikä tuo mahdu meille minnekään! Miksi maailmassa on niin paljon vääryyttä byäääääh!!


18 kommenttia:

  1. Aivan ihana se tähtipaita ja farkut, jotenkin NIIIIN ison oloinen tyttö! Ja piapritunika on kaunis! Sinun kirjoitukset ovat hauskat, päivänpiristys;)

    VastaaPoista
  2. Kiitos taas hauskasta postauksesta! Lähes aina alkaa hymyilyttään kun blogiasi lukee :-) Itsekin vasta kesällä virkkasin ekan kerran ja nyt se sujuu jo aika kivasti.

    VastaaPoista
  3. Ihanaksi tunikaksi se Apilakangas taipui :)

    Ja kewaa komppaan, mikäs täällä sun blogissa on pyöriessä, kun on niin mukavia kirjoituksia!

    VastaaPoista
  4. Ihanuuksia taasen! Eikös tuo sohva kuitenkin mahtuisi keittiön pöydän tuoleiksi?

    VastaaPoista
  5. Voi ei pitikö sun nyt postata tuota apilakangasta kun mulla rupesi sitä tekemään mieli :D

    Täälläkin taloudessa asuu kaksi rimpulaa, leveys ei muutu ja pituuskin hitaasti :D

    VastaaPoista
  6. Aivan ihania ompeluksia!:) Kivan näköinen tuo tähtipaita turkooseilla resoreilla. Mulla kans aikeena kokeilla tuota nappilistapaitaa.

    Meillä kävi juuri pieneksi koko 86cm 4-vuotiaalla,joten tuttua tuo kirppuilu.:) Ottobren kaavat ,varsinkin vanhemmat on aika leveitä.

    VastaaPoista
  7. Sekä ruskea että tähtipaita ovat upeita - todella siistit nappilistat. Omat harjoitukseni kaatuvat aina listan pohjaan. En saa sitä nätiksi millään.

    Ja olen kovasti etsinyt juuri tuota samaa lausetta sänkyni päälle. Mistä löysit omasi?

    VastaaPoista
  8. ihana tunika ja paita...mulla on kokeilulistalla tuo napitushalkio...en oo ennen tehny ja vähän hirvittää, mut ne on niin kivan näkösiä...

    minäkin kyselisin, että mistä tuo taulu tuossa sängyn yläpuolella jossa lukee ...suurin niistä on rakkaus... ?

    VastaaPoista
  9. kewa: kiitokset =)

    Millamari: se on hyvä jos ei itkuksi mene. ;) Toivottavasti minäkin virkkaan ihan sujuvasti jo talvella...

    Saija: kiitos =)

    unisukka: käännät vielä veistä haavassa! ;) Meillä on sen mallinen keittiö ettei sohva oikein toimisi siellä, kun ei sitä saa seinää vasten. Ahdasta tulis.

    PikkuHoo: tilaamaan vain, kerran se kirpaisee.. Ja onhan siitä kankaastakin pitempiaikainen ilo, kun lapset kasvaa hitaasti niin ei ole ihan kertakäyttövaatteita ne mitä ompelee. ;)

    Virpi: totta, varsinkin 2002 vuoden lehdissä on ihan uskomattoman leveitä vaatteita.. hui!! Löysin niitä joskus kirppikseltä mutta aika harvaa kaavaa on sieltä voinut käyttää sellaisenaan.

    Ikuinen vauvakuume: kirjoittelin tuon tekstin itse, miehen työhousuista löytämälläni vedenpitävällä mustalla tussilla! Tästä ei tainnut olla paljonkaan apua.. ;D

    VastaaPoista
  10. paaltsi: kiitos =) Nappilista onnistuu kun vain on tarkka: tekee millilleen symmetrisen siitä ompeleesta ja leikkaa tartkasti halkion pohjiin asti ne aukileikkaukset. Vielä nuo minullakin vaatii treeniä, en ole ihan tyytyväinen vielä lopputulokseen!

    Tarkennan vielä tuota tekstijuttua, kun ehdit kysymään tuossa äskeistä vastausta värkätessä. Eli tuo "tekstitaulu" on kotitalostani rempan yhteydessä poistettu ikkunanpoka, jonka lasiin olen tussilla tekstannut tuon lauseen. Wordin avulla tulostelin muutaman kirjaimen kerrallaan paperille, leikkelin/teippasin niistä yhtenäisen lauseen ja jäljensin lasin läpi sen tuohon.

    VastaaPoista
  11. Minäkin odottelen tuota samaa kangasta saapuvaksi :b

    VastaaPoista
  12. Voi, meinasin ehdottaa samaa kuin unisukka.. keittöön ruokapöydän ääreen tuo puusohva.. :) Hieno! Ja ompelukset tietty myös, niinkuin aina!

    VastaaPoista
  13. iiihana tunika :) Ja tuo puusohva ois mahtava ruokapöyän ääressä...!!
    Sun kirjotuksille saa muuten aina nauraa, päivän piristyksiä :D

    VastaaPoista
  14. Voi miten loistavasti taas kirjoitettu! Sun kirjoitukset saa aina hyvälle tuulelle! Kiitos. :)
    Ihania ompeluksia. Tuo apilatunika on todella kiva. Eikä tähtipaidassakaan ole moitteen sanaa. IHanan pirtsakka.

    VastaaPoista
  15. Ihanat paidat! Tuo apilakangas on aivan liian ihanaa! Siitä olis kyllä kiva saaha itelle pipo. Ihan vain siksi, kun olen töissä apilassa.. :) vielä kun olis kolmiapilaisena. :)

    Sun blogi ja jutut on niin mukavia! Oon ihan koukussa sun blogiin.. monesti illasta-yöstä tulee valvottua liian pitkälle ja luettua hyviä blogeja! Kuten sinun!
    Sun jutut saa aina hyvälle tuulelle. Paitsi joskus.. ;D Kun esittelet niin ihania kankaita..joita itselläkin himottas. :D Kuten tuo apila. Luulin päässeeni siitä tuskasta, ettei sitä myydä enää. Mutta eih.. Pitäähän entiset käyttää ensin..? Vaikka eihän ne varmasti lopu koskaan..Kova tavoite on jos puoletkin sais kankaista tuhottua.
    Siispä "hommiin".

    VastaaPoista
  16. Apilatunika on niin suloinen että oli pakko tilata tuota kangasta itsekin.
    Tähtipaidassa on ihanat värit.

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.