torstai 15. syyskuuta 2011

Ydinfysiikkaa



Minä haluaisin maton. Sellaisen pyöreän, matonkuteesta virkatun, valkoisen tai savenharmaan kaunottaren. Olin jo saada sellaisen, kun osallistuin kesällä erääseen blogiarvontaan, jossa voittona oli juuri tuollainen pellavanharmaa iso pyörylä, mutta enpä voittanut. Tietenkään.

Koska sellaista ei ole minulle kukaan tullut tyrkyttämään, ajattelin, että kaipa sellaisen tekee itsekin. Virkkaamisesta on aikaa, ja totta puhuakseni minusta vähän tuntuu, että onpa se saattanut jäädä kokonaan välistäkin, niin oudolta käsillätekemismuodolta se vaikuttaa.

Jotta kalliit matonkuteet eivät menisi ihan hukkaan, ajattelin kokeilla ensiksi laatikosta löytyneellä pienellä koukulla ja purkautuneella seiskaveikkakerällä, mitä sitä osaa. Loppupäätelmä: eipä juuri mitään. Tavanomaiset koukerot kyllä sujuu, nämä ketjut ja kiinteät ja pylväät ja puolikkaat pylväät, mutta entä kun pitäisi lukea ohjetta, joka on täynnä kaikenlaisia epäloogisia lyhenteitä, kuten tämä: "1ps aloitusketjun 3. s:aan = 8p." Jos tekee yhden piilosilmukan jonkun merkillisen kettingin kolmanteen silmukkaan, miten siitä tulee yhtä kuin kahdeksan pylvästä? Tuo on kyllä valetta, sanon minä!


Aikani yritin lueskella ohjetta ja odotella sen ihmeellistä avautumista, mutta tuo elämys jäi kokematta. Ihan hepreaa koko juttu! Poikanen ilmeisesti ymmärsi, missä mennään, kun kävi keinutuolin vierellä kehumassa ja kannustamassa: "Hyvä äiti, sinä ossaat tehä villasukan!" Villasukan niin, mutta entäs maton. Kangaspuilla se on huomattavasti helpompaa kuin tuollaisella pikkuruisella konnankoukulla. Ensimmäinen pyöreää muistuttava tekele, kahden sentin läpimittainen rinkula, päätyi nuorimmaisen leikkeihin, ja löytyi myöhemmin illalla vessanpöntöstä. Kuinka moni muuten osaa virkata purkautumattomia silmukoita? Minäpä osaan. Vaikka kuinka kiskoi, se epäpyöreä kolikko ei halunnut purkautua, ja siksi se kuopuksen käsiin päätyikin.


Lopulta laskin tuon ohjeen käsistäni ja koukuttelin ihan omin päin huvikseni illan hämyssä, lasten mentyä nukkumaan. Ketjusilmukoita, kiinteitä, pylväitä, ja kaikkea siltä väliltä. Vasta kun kierros tuli täyteen, aloin miettiä, mitä tekisin seuraavaksi. Priimaa en tehnyt, mutta sentään nukelle maton. Alku se on tämäkin, ja voitto se on pienikin voitto. Mutta miksi tuota kierroksen vaihtumiskohtaa ei voi saada saman näköiseksi kuin muuta ympyrää?!


Vieläkään minulle ei valjennut, uskallanko ostaa niitä kuteita - on tuo virkkaaminen sen verran salamyhkäistä touhua. Sinänsä se on loogisempaa kuin neulominen, kun purkautuvia kohtia on vain yksi (jos sekään, toim huom), eikä kepakon tippuessa kohtaa ihan yhtä vakava katastrofi kuin sukkaa neuloessa, kun jokainen silmukka purkautuu yhtä aikaa ja karkailee omille teilleen pitkin oikeita ja nurjia rivejä. Kyllä kangas on sentään looginen keksintö! Siitä kun leikkaa tietyn mallisen palan, se on sitten sen mallinen, ja leikkaamalla siitä saa toisen mallisen. Menepä nyt leikkelemään virkkuutyötä tai neulomusta samalla tavalla. Ja kun valmiin tekeleen viimein saa käsiinsä, toteaakin, että ohoh, tulipa väärän kokoinen. Neuletakkia on valmiina hankalampi kaventaa kuin trikoopaitaa. 

Lisäksi virkkaamisessa kipeytyy sormet! Voin vain kuvitella, miten kipeäksi itsensä saisi matonkuteilla ja jättikoukulla, kun jo tavallinen pikkukoukku sai vasemman käden etusormen kramppaamaan. Ehkä ostan mattoni kaupasta ja jatkan ompeluspuolella! Toisaalta tuollainen selättämätön ongelma vähän häiritsee, ja kiusaa alitajunnassa sen verran, että tekisi mieli opetella kunnolla ja lällättää sitten koko ohjeille. Uskaltaisinkohan kokeilla sitä mattoa ihan ilman ohjetta, samaan tyyliin kuin tein tuon pikkupyörylän?

27 kommenttia:

  1. Hei!
    Itsekään en kovin haka virkkamisessa ole, mutta tuo mainitsemasi kohta tarkoittaa, että sillä kerroksella on yhteensä 8 pylvästä.

    VastaaPoista
  2. Heh, sainpa kunnon hekotuksen aamuuni, kiitokset siitä! Sama ongelma mulla. Odottelen tässä, että joku tulee ehdottamaan vaihtokauppoja ja haluaa maksaa vaihturiksi virkkaamallaan vessamatolla :)

    VastaaPoista
  3. Ohhoh, sä olet saanut jotain virkatenkin aikaiseksi! Mä aina haaveilen opettelevani virkkaamaan, mutta olen sen verran realisti että säästän sen siihen aikaan kun istuskelen keinustuolissa... Mä joka en siis tiedä virkkaamisesta mitään, veikkaisin kyllä että isompi koukku väsyttää sormia vähemmän kun sitä ei tarvitse niin tiukasti puristaa jotta se pysyy hyppysissä? Ehkä. :p

    VastaaPoista
  4. Totta, virkkaamalla ja neulomalla tuntuu tulevan aina väärän kokoista! Tosin minäkään en virkata osaa, ainakaan kovin kummoisia. Ohjeita en ymmärrä laisinkaan.

    Villasukat syntyy kyllä, ehkä jopa vanttuut, mutta virkkaus tuntuu olevan niin hepreaa. Vaikka oikeastihan sen pitäisi olla helpompaa, mitä neulominen...

    Neulominen on kivaa kun katselee telkkua, tuntuu ettei mene hukkaan se aika.

    VastaaPoista
  5. Mäkin haaveilen tollasta matoista. Löysin yhden tätin joka tekee niitä aika halvalla. Ostan ehkä siltä.

    Mä en oo varmaan ikinä virkannut, paitsi pakosta jotain ala-asteella. Menis varmaan vuosi ennen kuin saisin edes nukelle mattoa. :))

    VastaaPoista
  6. Minä olen virkannut useammillakin ohjeilla ja tullut aina lopputulokseen, että sitä ohjetta ei vaan millään voi ottaa kirjaimellisesti! Aina mulla on yksi silmukka vähemmän tai enemmän, jotta lopputulos olisi se, mihin olin pyrkimässä. Neuleohjeita osaan lukea ja noudattaa, mutta virkkaus on kyllä parasta tehdä ihan fiiliksellä... Että osta kudetta vaan, kyllä siitä matto tulee - ei ehkä ihan ohjeen mukainen, mutta matto kuitenkin! (tosin olen lukenut, että siitä matonvirkkaamisesta vasta kädet kipeiksi tulevatkin...)

    VastaaPoista
  7. Heh! Kiitos ihanan piristävästä kirjoituksesta! Tiedän niin tuon tunteen - itsellä pysyy koukku kädessä, mutta vaativammat neulomukset ovat sitten täyttä hepreaa, ja aiheuttavat juuri kuvaamiasi ongelmia. =) Oletko huomannut sivun http://www.kallamedia.com/virkkaus/ ? Toki tuoltakaan ei taida löytyä ohjetta kryptisten ohjeiden ratkomiseen.

    VastaaPoista
  8. Minä opettelin virkkaamaan tuolla samaisella matto-ohjeella! Googleen kirjotin aina lyhenteet ja kaikkeen löytyi kuvalliset ohjeistukset joiden avulla jopa minä osasin tehdä maton :)Ja ihan ohjeen mukaisen. Kehotan kyllä tekemään sen maton, ne on niin kauniita mutta valmiina ostettuna hirvittävän kalliita. Mistä muuten saa matonkuteita? Minä oon koittanu löytää savon alueelta jotaki kauppaa mistä sais mutta en oo löytäny..

    VastaaPoista
  9. Ihana pikku matto! Minä sen kummemmin harkitsematta kävin ostaan säkillisen kudetta ja ajattelin virkata maton...niin ja viimeksi olen virkannut varmaan ala-asteella...mulla ei ollut edes mitään ohjetta, ajattelin että ei se nyt niin vaikeaa ole...jostain kaivoin ohjeet pylväille ja ketjusilmukoille jne. No ensimmäisen tekeleen purin...sitten päätin ensin kokeilla koria...sen täytyy olla helpompi.. ;) nyt mulla on yks pyöreä(tai siis sen pitäs olla pyöreä) ja yksi neliskulmainen kori(valmistui eilen illalla), muttei mattoa...mutta uskon, että sinäkin sen maton osaat tehdä...ja ohjeet ne on mullekin ihan hebreaa, mutta vielä mä ajattelin matonkin tehdä.. :)

    ei muuta ku kudetta ostamaan ja virkkaamaan...

    ps.mulla tuli ekan virkkausillan jälkeen kädet kipeeks, mut ei sitte enää sen jälkeen..siis ku kuteella virkkasin...

    VastaaPoista
  10. rohkeasti vaan kudekauppaan. jokusen maton olen itse virkannut. kannattaa usein matto laittaa lattialle ja katsoa että pysyy tasaisena. silleen et jos rupee "kupittamaan" niin silloin lisää silmukoita ja jos rupee aaltoilemaan niin silloin vähemmän silmukoita.

    VastaaPoista
  11. Tsemppaan täällä minäkin! Virkkaaminen on oikeasti paljon helpompaa kuin neulominen, kunhan siitä pääsee jyvälle ;-)

    Kun olet kerran saanut tehtyä tuon koevedoksen, niin kyllä ihan varmasti onnistuu yksi mattokin (tai kaksi, virkkaaminenkin on aikas koukuttavaa!)

    VastaaPoista
  12. Minä oon täällä savon alueella käyttänyt kyllä ihan nettikauppoja kuteiden ostamiseen. En tiedä mistä niitä esim Kuopiossa saisi.
    Tuo kyseinen ohje, mikä Tiina sulla on, on kyllä semmonen että minäkin muutaman hetken sitä tavasin :D Ja juuri se kierroksen vaihtuminen on minun mielestä AINA (vaikka sen tekis miten) ruman näköinen. Siksi minulla onkin 6kpl puolimetriä halkaisijalleen mattoja, joissa on tuo sama alku :D Eilen juuri päätin hylätä sen ohjeen ja tehdä niin ku itestä tuntuu. Niinhän olen tehnyt ennenkin.
    Mulla on siis tulossa eteiseen tummanharmaa matto ja mahdollisesti olkkariin limen vihreä, sitten joskus :)

    VastaaPoista
  13. Tehdäänlö vaihtis Tiina? Mä virkkaan sulle maton, ja sä teet mulle jotain :) nimittäin mä olen tässä viimeisen puolen vuoden aikana tehnyt useammankinlaisen maton.. ja juuri tuon, mikä sulla on kuvassa. Mä voin laittaa sulle kuvan sähköpostiin.. se on mulla olkkarissa!
    Kaisa

    VastaaPoista
  14. oletko tutustunut tällaiseen www.virkkuukoukussa.fi?
    tekevät hienoja mattoja virkaten matonkuteista, heistä tuo innostus mattoihin on lähtenyt liikkeelle...

    VastaaPoista
  15. Ihanaa <3 Nimittäin se että aina kadehdin ompeluksiasi kun minun ei koskaan ole yhtä siistejä, kanttaukset menee aina rumasti, vaikka nykyään jo paremmin sinun ohjeellasi, mutta virkkaaminen minulta sujuu:)
    Olen tehnyt tuolla ohjeella jo todella monta mattoa, itselle ja lahjoiksi, ohjeesta tulee kyllä todella kaunis matto. Kehotan hankkimaan mitä pikimmin matonkudetta ja kokeilemaan, se on huomattavasti helpompaa kuin villalangalla virkkaaminen, näet huomattavasti paremmin mihin väliin koukku pitää tunkea kun silmukat ovat niin paljon isompia paksummasta kuteesta. Vaikka itseäni hyvänä virkkaajana pidänkin niin ohuella langalla en viitsi tehdä mitään. Eli rohkeasti kokeileemaan, hieno siitä tulee!

    VastaaPoista
  16. Ihana juttu, pisti hymyilyttämään! Mie oon tyytynyt virkkailemaan lähinnä omasta päästä, jos nyt joskus oon asiasta innostunu. Matonkuteesta virkatessa kipeytyi kyllä sormet aika ärsyttävästi. Mut pikkuhiljaa tekemällä ja testaamalla lattialle onnistut varmasti! Kudetta saa muuten ostettua esim. Käsityökeskuksesta tai Taitoshopista. Kannattanee valita mahdollisimman joustavaa laatua!
    PS. Blogissani on sinulle tunnustus!

    VastaaPoista
  17. Uskalsin pitkästä aikaa tulla käymään Tosimummossa.. tahtoo joka kerta tehä tepposet ja menee jumiin koko läppäri jossa ei sitte muu autakkaan ku koneen kokonaan uudelleen käynnistäminen.. Ärsyttävä. No, vielä ei sitä ainakaa oo tehny ja monta juttua oli tullu tännekki. Oppisinkohan minäki joskus virkkaamaan, osaan tehä pelkästään omasta päästäni.. ja viimeksi ku rupesin jotain barbin mattoa tekemään ni siitä tuli pienen pieni kori.. :DD

    VastaaPoista
  18. Blogissani on sinulle tunnustus! :)

    VastaaPoista
  19. niin ja sitä piti vielä sanoa että jos et uskalla suoraan ostaa kudetta kokeiluun, niin sen kuteenhan saa ite tehtyä helposti leikkaamalla pari vanhaa vaatetta :)

    VastaaPoista
  20. Siitä tuli hieno! Ja väri on ihastuttavan pirtsakka!!

    VastaaPoista
  21. Ihan paras postaus :D
    Rohkeesti vaan kokeilemaan ;)

    VastaaPoista
  22. Anonyymi: eli ilmeisesti pylväät tehdään tuon alkurimpsun jälkeen.. hmm...

    unisukka: minä näytin saaneen siihenkin jo mahdollisuuden - on tämä blogi hyvä markkinapaikka. ;)

    Sarita: mutta minähän oon jo kiikkustuolissa, siksi virkkaan. :D

    Noniin: ainakin mikäli ei ole pakko tuijottaa silmät ristissä neulomustaan.. ;D

    nasba: ei sitä tiiä. Koitappa!!

    Hannaliini: kuulostaa lohdulliselta jos joku muukin on sitä mieltä! ;)

    Nannukka: viivin virkkausnettiä ja käspaikan sivuja olen selaillut joskus mutta tuo oli vielä vieras.. vilkaisuun menee sekin! =)

    Anonyymi: älä yllytä hullua, huomenna löydän itseni matonkudekaupasta. Jos kerta sinäkin, miksen minäkin, jne.. ;) Mattoja kutoessani tilasin osan kuteista Kauhavan lankatavaratalosta, vai mikä se nyt oli, google sen löytää.. ja Siilinjärvellä löysin paikan päältä trikookuteita Käsityökeskuksesta.

    paaltsi: eli kun kerran kestää niin kädet tottuu, jospa se menis näin! =) Ja voihan olla että alussa hakee tuntumaa siihen hommaan, ja siks kipeytyy alkuun.

    Jolanda: tuon jutun huomasin eilen tuota vapaamielistä pyörylää virkatessani, oli hienoa oivaltaa jotain itse! =)

    Taikku: periaatteessa voisi kuvitella juuri näin - jos saa tehtyä pienen, miksei saisi isoa..?! =)

    Leea: taitaa olla tosiaan paras tehdä oman opään mukaan, saapahan oman näköistä samalla.. ;) ja kudetta sais leikkaamalla, mutta voiko olla mitään tylsempää.. plus ettei mulla ole sellaisia vaatteita joita joutaisi leikellä.. tulee heitettyä ahkerasti Konttiin kaikki mitä ei pidä.

    KaisaT: tuota pitää kyllä harkita! Kunnianhimo vain ei anna vielä periksi, pakko yrittää ensiksi itse! Lähestyn sua sit spostilla jos/kun päätän luovuttaa. Se sun tekemä valkonen, josta lähetit kuvan, oli aivan ihana!!

    Tatu: nyt tutustuin, olipa ihania!! Mutta huh mitkä hinnat.. vaikka toki käsityöalan ammattilaisena tajuan että työlle on saatava korvaus, niin pihiys iskee ja mieluummin teen kuitenkin itse. =) Tuollainen nelikulmainenkin olisi tosi kaunis!!

    Hanna: jokaisella on omat taitonsa, niin se tuntuu menevän. Ompelujäljestä annan kyllä täyden tunnustuksen ompelukoneelleni ennemmin kuin katson itse peiliin. ;)

    Salla: kiitän kauniisti! Plaan siihen jossain vaiheessa. <3

    Sanna: sinäkin Brutukseni! Mikä kumma se on joka mun blogissani toisten koneita kaataa.. et ole ensimmäinen joka aiheesta mainitsee! Tosi kurjaa. Sulla on sitte ollu liian vähän silmukoita jos matosta tuli kori, sen verran minä ehdin jo eilen oppia. Ja opithan sinä, alappa koittamaan ni virkataan sitte yhessä mummoina! ;D

    Mia: kiitos!! <3

    Dooda: tytär oli samaa mieltä.. mulla saattais ottaa silmään kipiää jos tuommonen olis oikeasti meidän lattialla. ;)

    aNNa: on se alettava, sen verran olette rohkaisseet! ;D

    Ihanan paljon kirvoittaa kommentteja tämä virkkausaihe, kiitokset kaikille!! Ilmeisesti tällainen ei-niin-helposti-onnistuva juttu herättää empatiaa! ;D

    VastaaPoista
  23. Tulipas tekstistä hyvälle mielelle! Käyn täällä säännöllisesti ihailemassa ompeluksiasi ja innokkuuttasi tehdä erilaisia juttuja. Lisäksi tykkään kirjoitustyylistäsi, elävää ja hauskaa luettavaa:) Jatka samaan malliin!

    VastaaPoista
  24. Anonyymi: kiitos! Pyrin jatkamaan. ;)

    VastaaPoista
  25. Oon samaa mieltä, että sulla on noita kirjoituksellisia lahjoa... siksipä yhdestä pyörylän tekemisestäkin tulee mielenkiintoista, kun se on hyvin rustailtu:)

    Tsemppiä yritykseen, eiköhän siitä matto synny, kun tarpeeksi kauan yrittää!!

    VastaaPoista
  26. Jos nyt suostuisi kommentointi onnistumaan...

    Olet virkannut mattosi nyt spiraalina eli ilman selvää kerroksen vaihtoa.

    Kerroksen vaihto syntyy todellakin siitä, että kerroksen alussa pylvään korvaa esim. 3 ketjusilmukkaa ja kerroksen lopussa koko kerros suljetaan virkkaamalla piilosilmukka tuohon kerroksen alun 3. ketjusilmukkaan. Sitten taas hypätään ketjusilmukoilla ylöspäin ja samalla syntyy seuraavan kerroksen 1. "pylväs".

    En tiedä auttaako tämä, olen parempi näyttämään kuin selittämään.

    KatiA

    VastaaPoista
  27. KatiA: kiitos kovasti, uskoisin ymmärtäneeni eron spiraalissa ja kerros kerrallaan tekemisessä!! Jee!! =) Ehkä uskallan vielä tehdä sen pyöreänkin.. ;)

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.