perjantai 30. syyskuuta 2011

Rakennustyömaaratsia

Tänään oli sen verran upea ilma ulkona ja oma olokin sen verran tehokas, että päätin hurauttaa raksalle vahaamaan loput pesuhuoneen kattopaneelit. Kohtahan siellä pääseekin kattoa latomaan, kun seinät ja lattia alkavat olla lähelle valmiita. Tehosteraidan laatat ovat saumauslaastista likaisia, mutta siitä se vielä kirkastuu!


Sopivan armelias masukuvakin tuli otetuksi siinä samalla, kun ikuistin pesuhuonetta.


Tällaisten vaaleiden Raw-lattialaattojen kanssa miehenpuoli on ahertanut viime ajat. Yhteensä tätä tulee taloon reilu parikymmentä neliötä - saunaan, pesuhuoneeseen, kuistille, kodinhoitohuoneeseen ja vessaan. Miehen sanojen mukaan tämä on semmosta madonsyömää, minun kuvailemanani tämä on rustiikkista. Ehkä se on molempia!


Laatalla on kokoa 10x10cm eli se perinteisen kokoinen, koska lattioissakin on peruskaadot. Kuulemma pitäisi ottaa jo lattianvaluvaiheessa huomioon, mikäli tahtoisi isoja laattoja laittaa kosteisiin tiloihin. No tämä kelpaa rakennuttajalle (eli mulle) vallan mainiosti, ja tykästyin tähän vielä enemmän, kun näin tätä saumattuna lattioissa. Ja hyvä niin, sillä itsehän olen tämän valinnutkin. Huono siinä olisi syyllistä etsiä kovin kaukaa, mikäli lopputulos ei miellyttäisi silmää.

Ja katsokaapa tosiaan, miten eri näköinen samasta laatasta tulee, kun väleihin on saatu vaaleanharmaa saumauslaasti. Tässä istuntosali - vielä ilman istuinta:


Lastenvaunujen ja pihavaatteiden kuisti vaiheessa:


Ja sauna, se armas sauna.


Lempeiden löylyjen nautintoa saamme odottaa vielä tovin, (vielä ehditte ensin, Sanna!) sillä tällä hetkellä meille olisi huomattavasti tärkeämpää päästä muuttamaan saunattomaan taloon ennen vauvan syntymää kuin muuttaa kuusihenkisenä perheenä taloon, jossa on löylyvalmis sauna. Isyyslomallahan sitäkin olisi soma sitten naputella. Ja kyllä, kesken jättämisestä meitä on peloteltu kuten kaikkia muitakin rakentajia, ja toisissa olosuhteissa sauna tuskin jäisi tekemättä ennen muuttoa, mutta joskus asiat menevät näin. Ja en jotenkin osaa kuvitella meidän jättävän kaikkea puolitiehen, kunhan muutto on takana. Vaikka iskisi kuinka kova rakennusuupumus, on minun miehelläni vaivoinaan sen verran kärttyinen akka, että hän ainakaan tuskin antaisi periksi kaiken jäädessä kesken.

Tässä vielä kodinhoitohuone kaikessa kaaoksessaan. On siellä sentään harjakin!


Ja pesuhuoneeseen valoa antava mini-ikkuna.. ja ne saumaamattomat seinät:


Ulkonakin oli tapahtunut kummia. Pihaan oli ilmestynyt valtava perunakuokka!


Ja olipa tuo kuokkanen ehtinyt jo töihinkin. Pihamaan keskellä on nyt valtatie, jonka loppupäässä sojottaa se.. no, mikä se on, vesitötsä. Se sininen juttu! (siis sulku, on se mallillaan, kun ei putkimiehen akka sitä heti tajunnut)


Olemme siis liittyneet Suomen kalleimpiin kuuluvaan vesiosuuskuntaan, ja maksamme puhtaasta vedestämme jatkossa sinne. Laiska lähteemme, joka on palvellut hienosti rakennusajan (kuinkahan monen talon perustukset on muurattu lähdevedellä?), saa nyt väistyä tehokkaamman tieltä. Mielellämme olisimme nähneet kyseisen lähteen käyttövesikaivonakin, mutta sen verran arvelutti veden nahkea riittävyys, että päädyimme tuhansia euroja kalliimpaan ratkaisuun - arvannette, että kirveltää.


Koko kiinteistölle nimensä antava lähde saa kyllä jatkossakin toimia pihavesikaivona, jonka avulla pestään autoja ja kastellaan nurmikoita. Eipähän vilise dollarit silmissä sadettimen roiskeita katsellessa!

Läpikulku kielletty - vielä vähän aikaa!


Sisäkatto on tainnut jäädä vaille esittelyä? No tässä sitä on, puhtaanvalkoista äm-dee-äf-läpiskää katon täydeltä! Eteisen katossa oleva ullakkoluukku, se mielenrauhan takaaja kaiken tavarapaljouden kanssa, on vielä reunustamatta. Listat on siis tulossa siihenkin, jahka.


Tuon paneelin olisi voinut asentaa kahdella tavalla - ihan kiinni toisiinsa tai noin, että paneelien väliin jää pieni rako. Valitsimme rakomallin, ja mitä enemmän sitä olemme katselleet, sitä tyytyväisempiä olemme, että valitsimme työläämmän tavan. Se on melkein yhtä kaunis kuin ne törkeän paljon kalliimmat antiikki- ja helmipaneelivaihtoehdot. Ja valkoista tämäkin on, vaikkei siltä näytä!


Pääoven sisäpuolelle asennettiin samaa tapettia kuin lastenhuoneeseen, ja tapetin alapuoli tulee valkoisesta helmipaneelista. Tämäkin on tainnut jäädä kuvaamatta, vaikka on valmistunut tuohon vaiheeseen saakka jo hyvän aikaa sitten.


Lastenhuoneessa vallitsee mitä vakavin ahtaumatauti. Jospa sinne saataisiin tilaa kalusteiden asennuksen myötä!


On se aina vain niin kutkuttavaa käydä tulevassa kodissa tekemässä ratsiaa. Vaikka toisaalta koko kaaos näyttää ihan epätoivoiselta, viriää siellä siitä huolimatta sellainen mieliala, että kyllä tänne joskus muutetaan! Aika näyttäköön, milloin on se joskus. Tänään, syyskuun viimeisenä, pitäisi neuvotella vuokraisännän kanssa lähtökiireestä, eli kysellä, onko sen kanssa niin päivän päälle. Nykymökki kun tuntuu menevän remonttiin lähdettyämme joten saattaisi olla mahdollista neuvotella joustavasta poistumisesta. Seuraavat vaaleanpunaisen talon asukkaat saavatkin toivottavasti nauttia vedottomista ikkunoista ja tiiviistä ulko-ovesta - ylellisyyksistä, jollaisia me emme täällä koskaan kohdanneet.

Ja koska ikkunan ulkopuolinen sää näyttää edelleen olevan mitä mainioin, pyrin poistumaan nyt ulkoilmaan ja hiomaan kerrossänkyrumiluksen toista osaa edes hiukkasen tasaisemmaksi maalaamista ajatellen. Mikäli minua ei kuulu takaisin, painavuusvaivani varmaan hermostui hiomisesta niin, että makaan edelleen ulkona. ;) Ainakin toisen kerrossängynpuolikkaan hiomisen seurauksena sain syödä parasetamolia neljänä päivänä aamusta iltaan, ennen kuin iskiashermostus ja liitoskipuilu alkoi helpottaa siedettäväksi. Mutta itsepäinen mummo ei anna periksi - toki toimin vauvaa vaarantamatta, se on selvää.

Lämmintä ja aurinkoista syysviikonloppua!

9 kommenttia:

  1. Tuo miehinen näkökulma yllättää aina: madonsyömät :D!

    VastaaPoista
  2. Hienoja pitkiä varjoja tekee tuo syysaurinko. Pitkässä varjossa suloinen kumpare :)

    VastaaPoista
  3. Onpa veikeää tuo madonsyömä! Muistatko kenen/mistä/mitä se on? Kyllä te sen saunan saatte kasattua vaikka muuttaisittekin, sen verran tehokkailta tekijöiltä vaikutatte! :)

    VastaaPoista
  4. Ikuinen vauvakuume: sanos muuta =D

    Henni: kiitos =)

    Annukka: lattialaatta on Starkista, laatikoissa luki Raw, valmistajaa en muista... on ladottuna tuollaiseen verkkoon, yhdeksän laattaa verkossaan. Tinkaamaton neliöhinta taisi olla vajaata pariakymppiä.

    VastaaPoista
  5. eipä taas noussut omakotitalokuume ei... :)

    VastaaPoista
  6. mä olin kanssa tehokkaimmillani raskauden loppuvaiheilla. en tiedä johtuiko kesästä vai mistä, mutta hiottiin lautaa ja leikattiin nurmikkoa. pakko oli vaan tehdä kaikenlaista. onnea loppuodotukseen! ja toivottavasti talo valmistuu muitta mutkitta.

    VastaaPoista
  7. Oi,miten ihana varjokuva!! Hyvää syksyn jatkoa!

    VastaaPoista
  8. Meil oli niin sama tilanne pari kk sitte! Pakko siks kommentoida. Nyt kohta kk asuttu ja neljäs lapsemme syntyi reilu viikko muuton jälkeen.. Saunaankin on saatu muuton jälkeen jo lauteet tehtyä. Tsemppiä loppurutistukseen!! Asioilla on tapana järjestyä! :)

    VastaaPoista
  9. Katja: sehän hyvä jos ei niin käynyt..?! ;D Työläs, mutta toisaalta niin ihana tauti!!

    Jolanda: minä en tunne olevani läheskään tehokkaimmillani, melkeinpä päinvastoin. Sen verran vaivaa tuo kumpare aiheuttaa, ettei kaikkea sitä saa tehdyksi mtä haluaisi, raksalla varsinkin aina harmittaa kun ei itse kykene oikein mihinkään.

    Riitta Sinikka: kiitos =)

    Anonyymi: kuulostaa ihan siltä että minä toivottavasti kirjoittelen parin kuukauden kuluttua samoja sanoja! Tuo olisi oikeinkin kelpo aikataulu. =)

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.