keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Leijonankeltaisen lumoissa



"Virkkaus on ydinfysiikkaa" -asenne on kukistettu. On se osin sitä edelleen, varsinkin ne ohjeet, mutta jotain sentään voi oppia, olipa kuinka kovapäinen mummo tahansa! Ainakin kiinteitä silmukoita. Ja onhan siitäkin paljon apua, jos osaa laskea vaikka kolmeenkymmeneen. Viiteenkymmeneen jos kykenee, niin aina vain parempi.


Tuon takintekeleen virkkaaminen aloitettiin viidelläkymmenellä ketjusilmukalla, joista muodostui takin helma. Kiinteillä jatkettiin kohti olkapäitä, ja kavennukset ja levennykset onkin huomattavasti ihmisystävällisempää sorttia virkatessa kuin neuloessa. Sen kuin virkkaa kaksi kiinteää samasta reiästä tai hyppää jonkun turhan tuntuisen silmukan ylitse. Hirmuisen kätevää, sanon minä!


Kun näin Annikan laatiman virkatun villatakin ohjeen joskus sen ilmestyessä, en juuri korvaani lotkauttanut. Suloinen ilmestys tuo kyseinen takki, ajattelin mielessäni, mutta se on suunniteltu niille virkkausvirtuooseille. Parempi pysyä ompelukoneen äärellä vain, eikä sekaantua mihinkään noin epämääräiseen.

Mutta kuinkas kävikään. Maton virkkauksen aloitettuani eksyin uudelleen katselemaan kyseistä takkiohjetta, ja koska kielletty hedelmä houkuttaa aina eniten, päätin uhallakin yrittää. Sama vanha seiskaveikkamytty esiin, ja eikun ohjetta tavaamaan. Eräs puolialaston nukkeparka sai kutittavan villatakin, jonka virkkasin yhden illan aikana silmät ristissä kiiluen, innostuksesta tutisten. Siitä tosiaan tuli villatakki, eikä esimerkiksi housut! Ja koska nukkekin on epämääräisen muotoinen (hyvähän se on mykkää syyttää), on sitä myöskin takki. Hyvä pari.


Laiskuuttani jätin hupun virkkauksen puolitiehen ja tein pelkän pystykauluksen, samoin helma jäi melkoisen lyhyeksi, koska sen tekemisessä ei varsinaisesti olisi oppinut mitään uutta, vaikka siihen olisi virkannut kymmenen senttiä lisäpituutta. Nuket ei onneksi valita.

Oikeaan takkiin tein kuitenkin hupun, ja riittävän pitkän helman tietysti myös.


Lankana kulutin kolme kerää Novitan leijonankeltaista Keloa. Koukku oli sama, jonka ostin matonvirkkaukseen, eli se kasi-kokoinen. Napit on häthätää kaiveltu laatikoista, mitä sattui löytymään. Neljättä numiskaa kaivataan, ja kenties napit menevätkin joskus vielä vaihtoon.


Totesin myös, ettei virkkaaminen ole mikään köyhisten harrastus - yksi kerä Keloa maksoi Citymarketissa melkein 7 euroa, joten pikaisesti laskettuna tuollaisen takin langat maksavat n. 20 nykyrahaa. Saa ommella kalliista kankaasta hupparin, että kankaiden hinnaksi tulee 20e, niin ettei yhtään kangastakaan jää yli.

Tai jäihän siitä, tämän verran...


Mutta olipa tämän tekeminen lystiä! Ihan varmasti teen vielä lisää tällaisia. Tai jotain muuta, mutta koukulla kuitenkin. Jos Keloa olisi ruskeana, olisin jo tekemässä toista.


Anttilassa on muuten nuo Kelo-langat parhaillaan tarjouksessa: plussakortilla saa kerän vitosella. Ja niin höperö minäkin olen, ettei edes harmittanut, vaikka olin ehtinyt ostaa kaksi kerää kitumarketista kalliimmalla. Mutta entäpä jos ostaisin varastoon vaikka niitä violetteja, olihan nekin aika ihania?!


Kaikesta päätellen olen virkannut tätä takkia suu aika tiukkana viivana, sillä minun käsialallani tuosta ohjeesta muotoutui hyvin kapoinen 80/86-senttinen takki, kun taas samoilla silmukkamäärillä ja samalla koukkukoolla ohjeen laatija oli tekaissut 92/98-senttisen. No ei se ole ihme, jos käsialakin kiristää, kun intopinkeänä tekee ensimmäistä virkkuutyötään ikinä. Ala-asteen kartion muotoista pannulappuahan ei lasketa.


Ihanaa, että takille on seuraava käyttäjä jo masussa kasvamassa - tämähän ei kauan tuolle tytsylle mahdu. Jos olen oikein reipas, vuoritan takin joskus, minkä jälkeen sitä voisi käyttää vaikka lämpimien ilmojen ulkoilutakkina.




Juu tiedetään, tiedetään, kamalasti kuvia! Mutta annetaan toisen vouhkata, kyllä se sitten aikanaan rauhoittuu! Se on nyt vaan niin tärkeenä kun on oppinut jotain uutta, sellaista mitä ei koskaan uskonut osaavansa. Meidän tehtävänä on katsos nyt vain nyökytellä ja kehua kovasti - kyllä se siitä asettuu!



Minusta on muuten hirrmuisen mukavaa, että Tosimummossa käydään vilkasta kommenttikeskustelua, ja että täällä viihdytään. Mahtavaa! Lukijoitakin on ilmestynyt lisää, joten eiköhän kolmensadan lukijan rajalla ole sitten arvonnan aika! Kiitos teille kaikille!

Ps. lupaan, etten virkkaa arvonnan palkintoa! ;D

49 kommenttia:

  1. Ihana takki ja virkkaaminen on koukuttavaa (joskin aikaa vievää puuhaa) :)

    VastaaPoista
  2. No ihana takki tuli! Virkkaaminen tosiaan on aikasta mukavaa, helppoa ja koukuttavaa, kun vain uskaltaa ryhtyä toimeen :) Kyllä alkoi houkuttamaan täällä villatakin virkkaaminen.

    VastaaPoista
  3. Tosi nätti takki, myös nukella. Kivoja kuvia ja ei yhtäkään liikaa.

    VastaaPoista
  4. Hieno tuli! :D Ja koukuttavaa tosiaan, autopuuhana ihan ykkösvalinta, vähemmän putoilevia silmukoita kuin kutimissa... :)

    VastaaPoista
  5. Ihana huppari! Tää taitaa heti huomenna lähteä Anttilaan ;)

    VastaaPoista
  6. Ihana takki! Minäkin tuota Annikan ohjetta tuumaillut, pitäisi varmaan nyt kaartaa äkkiä Anttilan kautta, kun tuo langan hinta on minut pois pelottanut... :-)

    VastaaPoista
  7. Jee! Ihan huippua kerrassaan :) Upea takki!

    VastaaPoista
  8. tosi ihana takki... ei tosissaan oo mitään halpoja langat..meinasin jossain vaiheessa et virkkaisin kans neuletakin kuopukselle, mut en sitten raaskinut ostaa niitä lankoja, et jos menee ihan mönkään tai en saa ikinä valmiiks... :) mut tuosta sun tekemästä kyllä tykkään...

    VastaaPoista
  9. Samaa ohjetta myös minä olen katsellut ja miettinyt että josko sitä vielä osaisi.. koukunkin jo hankin, että jotain ainakin täytyy yrittää! :D aivan ihana kyllä tämä takki!

    VastaaPoista
  10. Eipä voi muuta sanoa, kuin, että aivan mahtava! :)

    VastaaPoista
  11. Ihana takki! Ja sinun jutuniskentä saa niin monesti hyvälle tuulelle! :D Minunkin ensimmäinen virkkuutyö sitten kouluaikojen oli samankaltainen hupparitakki keltaisesta Mambosta. Ohje omasta päästä, ystävän suopealla opastuksella. Voin lohduttaa sua, että mun tekemät virkatut villatakit ja -paidat mahtuvat aina vaan meidän lapsille, venyvät varmaan! ;) Osassa jo kolmas vuosi menossa, ja yhä vaan mahtuu. Jospa tällekin kävisi niin. :D

    VastaaPoista
  12. Onpa tosi kiva! Oikeastaan sait minutkin innostumaan virkkausajatuksesta, vaikka omasta kokemuksesta virkkuukoukun kanssa on noin 20 v. aikaa.

    VastaaPoista
  13. Arvaas mitä mulla on koukulla juurikin tällä hetkellä :-)... Samainen Ruttu-nutun virkattu takki leijonan keltaisena :-). Eikös tuota Keloa ole ruskeana ollenkaan?

    VastaaPoista
  14. I-HA-NA!! Mie niiiiin kovin tykkään näistä virkatuista takeista. Ja tässä on värikin täydellinen! En kyllä ite onnistuisi, mutta pitäisi varmana mummoilta kysellä, että voisiko ne tehdä. Ois Onnille niin ihana tuommoinen. Ja tytöille kans :)

    VastaaPoista
  15. on kyllä upea tuo takki! kelon huisi hinta on estäny mua tekemästä samanlaista, muttakun tuo takin malli ja etenkin just tuo väri on niin ihania!

    jos haluat opetella virkkaamaan löysemmin, niin virkkaa hahtuvaa ;) hermot ei ehkä kestä takkiin asti, mutta sen jälkeen et enää koskaan kiristä automaattisesti mitään lankaa :D

    VastaaPoista
  16. Aivan älyttömän hieno ja ihana väri!
    terkuin nasba, joka oppi viime viikolla virkkaamaan isoäidinneliön ja se riittää :)

    VastaaPoista
  17. Aivan ihana! Mä olen noita virkattuja takkeja ihaillut, juuri tuossa värissä! Mutta taitojen puutteessa ajatellut mission impossiblena! Tosin opin virkkaamaan isoäidin neliöitäkin, samalla periaatteella:ei se mitään ydinfysiikkaa ole, onhan se opittavissa. Ehkä esimerkkisi rohkaisee mua, ja yritän joku kaunis päivä ;)

    VastaaPoista
  18. Hyvin onnistui! Virkkaaminen on ihanaa!

    VastaaPoista
  19. Jee, tiedän tunteen. Onnea! :)

    VastaaPoista
  20. Ompas se mukavan näköinen. Olisi kyllä itsekin pitänyt ottaa ohje käyttöön, kyllä tuo napakampi pinta näyttää paremmalta, kun reikäinen. Ja ihan sama, että, jos ruskeaa olisi ollut tarjolla, täälläkin olisi virkattu lisää takkeja. Mulla on blogissa sulle tunnustus, juur oon laittamassa, mutta eksyin välillä tänne. Sulla on muuten tosi kiva blogi. Ihania, siistejä ompeluksia ja kirjotat monesta tosi hauskasta. ;)

    VastaaPoista
  21. ihana virkkauskausi menossa, viimeisen puolen tunnin aikana oon todistanut kolme virkkausheräämistä! :D ihanaa ihanaa!

    ps. liityinpä lukijaksikin, kun en näköjään aikaisemmin ole muistanut sitä tehdä :)

    VastaaPoista
  22. Kivan näköinen takki. Itsekin samaisesta langasta samalla ohjeella takin virkkasin, tosin itse jätin hupun pois. Ja eläpä ota itseesi jos tuli pienempi kuin ohjeessa, sulla vielä aika löysä käsiala, minä kun sain tehtyä samalla ohjeella, samalla kasin koukulla, vain 68cm kokoisen takin. :D kenellä tässä muka on kireä käsiala.. :D

    VastaaPoista
  23. sussa on Tiina kynäilijän vikaa, jos on käsillätekijänkin vikaa.
    Aivan huippuhieno tuo takki. En oikein ymmärrä miten jotkut tekee tuommosen tuosta vaan. Itselläkin samaisen maton ohje, mitä aikaisemmin pähkäilit, on koukku ja kudekkin ollut jo kesästä asti, mutta kaikki vie,mulla, niin kauan aikaa..

    VastaaPoista
  24. Ihan valtavan upea!!! Ja hih, mikä selostus... Siitä vaan lankaa hamstraamaan (se puuha kyllä vie mennessään koko käden. Nimim. lukemattomia muovilaatikoita täynnä lankaa, muttei koskaan sopivaa juuri tämän hetken projektiin)

    VastaaPoista
  25. Ihana takki!
    Sitä on välillä niin kunnianhimoinen noiden ohjeiden suhteen, että unohtaa, kuinka helposti sitä saa kaunista käyttövaatetta. =)

    VastaaPoista
  26. Oih,kun ihana!!!:) Juurikin annettu siskolle samanmoinen tilaustyönä ja ruskeana...

    Ehkä minäkin vielä uskaltaudun kokeilemaan,kun kerran jokunen mekko ym.on muinoin(=pari vuotta sitten) minun koukustani väkerretty kera langan tietty;)

    VastaaPoista
  27. Ihana takki ja ihanan värinen!
    Miten en ole ikinä tajunut VIRKATA mitään villatakkia??
    Ja tarpeeksi paksulla langalla tietysti=) Aika paljon menee lankaa tollaseen, vielä kun vähän isommalle lapsoselle tekisi.
    Maiju

    VastaaPoista
  28. Hieno tuli! Itselläkin on tuo "to do"-listalla:)

    VastaaPoista
  29. Oi, onpa se nätti! Tunnustan, että minäki ajattelin ohjeen olevan virkkuuvirtuooseille, mutta jos oon saanut maton aikaiseksi ehkä uskaltaisin katsastaa myös tuon takkiohjeen. Tosiaan, neule- ja virkkausmaailma ovat ilmeisesti kaksi niin eri asiaa, että toisessa voi onnistua vaikka toisen ohjeiden mukaan ei olisikaan ikinä saanut takkia valmiiksi. Kai?

    Nimim. Kolme villapaitaa jäänyt kesken.
    :)

    VastaaPoista
  30. Ihana takki!:)Ja suloinen on takin omistajakin <3 Minä tein vähänaikaa sitten pojalle siitä vihreän värisestä oman variaation, harmin paikka vain kun lanka kutittaa häntä siinä määrin että täytyisi vuorittaa takki, ei oikein muuten voi sitä pitää. Jospa tässä jossain välissä saisi aikaiseksi :)

    VastaaPoista
  31. Tiedän tuon onnistumisen tunteen minä virkkasin 1.5 vuotta sitten takin ja olin onnesta soikeana. Meillä mahtuu pojalle vieläkin kyseinen takki, tein hyvästi kasvunvaraa ;) Nyt minulla on virkkauksen alla juurikin tuota keltaista keloa mutta siitä sitten lisää myöhemmin! Ja voin kertoa, että olen purkanut työni jo kahdesti :D Ostin varastoon leijonankelatsita Tempoa (vastaava kuin Kelo) 8 kerää kun sain 2 eurolla kerä :D

    Ihana tuo tekemäsi takki, mulla ihan kauhee keltaisen fanituskausi menossa ja tekisikin mieli virkata poikaselle uusi takki juurikin keltaisesta langasta :)

    VastaaPoista
  32. Kävinpä minäkin varastamassa tämän ohjeen. Tiiäpä sitä, milloin vain olisi aikaa koukkuun tarttua...

    VastaaPoista
  33. IHANA! Aion yrittää samaa!

    VastaaPoista
  34. HIeno on kyllä! :D Nyt tiedän, mitä teen Flip Flopista! ;)

    VastaaPoista
  35. tosi kiva takki! ja niin ihana väri tuo leijonenkeltainen!

    VastaaPoista
  36. Väri on juuri se, jota metsästän kiiluvin silmin ohuempana versiona, josta myöskin meinaan takin nykäistä.

    Tuo sun surkea tekele on ihan SUPERUPEENMAHTAVA ja aion voittaa sen arvonnan johon LAITAT juuri tuommotteisen samaisen takin voitoksi, eiksje!? ;)

    VastaaPoista
  37. Ihana! Mulla tuosta samaisesta itselle tulossa villatakki. Se vaan joutuu purkuun kun on pääntieltä aivan liian iso. No, sen siitä saa kun ilman ohjeita rupeaa kokeileen tuollaista! :P Mutta jospa se sitten ensi syksyksi valmistuis ihan valmiiksi asti! Ja hei, kyllä sulta se mattokin onnistuu jos kerran takkikin! Kudekauppaan vain mars!

    VastaaPoista
  38. Ihana takki! Näin samanlaisen siskon lapsella sunnuntaina ja sisko meinas mulle että rupiappa sinäki tekkeen tämmösiä. Kannattais varmaan kokeilla! Mutta tyyristä kieltämättä..

    VastaaPoista
  39. IHANA! Neljä kerää samaista Keloa odottaa jahka saan aloitusluvan. Samoissa takkimietteissä siis :) Ensin kun vaan teen yhdet verhot alta pois..

    VastaaPoista
  40. Kiitos teille ihanaisille!! Piristätte. <3

    nasba ja Mieli: minä en osaa tehdä mummonneliöitä, ja ohjekin näyttää tosi vaikealle. Niin että eikun takintekkoon rouvat hyvät! =)

    Katja: mutta isompireikäiseen takkiin olisi saanut isommat napit, se hyvä siinä vähintään olis! =) Tai sit mun olis pitänyt virkata se reunus vaikka pylväillä...

    toinen Katja: tämä syksyn tulo taitaa herättää meissä aina neulomis- ja virkkauspaloa, minussa ainakin on herännyt neuloja joka syksy! Tosin on se nukahtanutkin aika pian taas.. ;)

    Tatu: ;D

    Kaisa: minä en käy töissä, ihan eri laillahan sitä ehtii jos on aamusta iltaan kotosalla. =)

    Virpi: naapurissa varmaan virkataan jotain ruskeaa siis..?! =)

    Snoukka: en ole tajunnut sitä itsekään, aina vain ajattelee NEULEtakkina tuollaisia. =)

    Annukka: yhtäkään neulevaatetta, sukkia lukuunottamatta, en minäkään ole saanut käyttöön saakka, mutta tässä ei kauan mennyt!! Suosittelen. =)

    PikkuHoo: ostaisin kyllä minäkin lankoja jo ostamisen ilosta jos tuolla hintaa saisin!! <3

    Miina.: kierrätyspullot töihin siis! ;)

    Rillirousku: voi olla että palauttaisit sen voiton, kun pääsisit tarkastelemaan nurjalle, kuinka hienosti osaan päätellä langat ja ommella saumat! =D

    pm: siellä on käyty jo aikaa sitten, mattokin on melkein valmis - tosin ei yhdenkään ohjeen mukainen, mutta ainakin lapset tykkäävät kävellä siinä vaikka koukkukin on vielä kiinni kyljessä.. ;)

    Anna: on tuollaista ainakin niin mukaa tehdä! Sais vain ne dollarinkuvat pois silmistä vilisemästä. ;)

    aajuska: toivon pikaista lupaa sinulle, tuo oli lystiä puuhaa! =)

    VastaaPoista
  41. voi ku ihana huppari, niin sulosen värinenki <3 Ja mahtavia ruskeita "retkuja" oot ommellu tuonne aiempaan postaukseen!!

    VastaaPoista
  42. Aivan ihana huppari! Piti muuten jo kauan sitten kommentoida noihin sinun virkkausunelmiisi, että ei se oikeesti niin vaikeaa ole - mutta ehdit näemmä selättää ongelman ihan itse :) Minusta huippu kansantajuinen opastus kaikenlaisiin pylväisiin ja muihin kaavioihin löytyy Debbie Stollerin Stich'n bitch - koukussa - virkkaajan käsikirjasta. Löytyy takuulla kirjastosta.

    t. Niina

    VastaaPoista
  43. Aivan ihana villatakki! Tuo on kyllä aikas herkullinen väri. Kirjoitat niin loistavasti. Täällä kun käy kylässä lähtee aina hyvillä mielin. :)

    VastaaPoista
  44. Takki on ihana. Itse tein vihreänä, ja jälkeenpäin vähän harmitti etten valinnut keltaista. PS. Älä virkkaa ainakaan samanlaista kassia kun arvontani palkintona parhaillaan on, kun ei tunnu kenellekkään kelpaavan :-) :-)

    VastaaPoista
  45. Moi! Meinasin virkata samaisen nutun seitsemän veljestä langasta ja koukulla nro 3,5..Mietin, että tuliskohan vastasyntyneelle sopiva koko.. Olisitko niin ihana ja kiltti, että kertoisit, minkäkokoisella koukulla itse virkkasit tuon nuken nutun, kuinka paljon grammoissa siihen kului lankaa ja minkähän kokoinen se suurinpiirtein on? 54? 62? vai pienempi?

    Ihana tuo keltainen nuttu!

    VastaaPoista
  46. Sara: Virkkasin 3,5 koukulla tuon, ja lankaa ei mennyt kuin murto-osa vajaasta kerästä.. eli kokonaisesta kerästä uskoisin syntyvän vauvakokoisenkin, tosin en tiedä näistä jutuista yhtään mitään. ;) Mutta tuo nukkeversioni on kyllä paljon pienempi kuin vastasyntyneen koko, nukke jonka päällä se on, on 30-senttinen ja sillekin se tekele on napakka. Tosin mulla on napoakka käsialakin. Löyhällä käsialalla ja 4,5 koukulla saattaisi olla jo lähempänä vastasyntyneen kokoa?!

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.