lauantai 27. elokuuta 2011

Ruskeiden ratkaisujen lauantai

Minulla oli aamulla parikin ihanaa ruskeakuvioista puuvillapalaa, joista saisi suloisia pikkumekkoja. Ensimmäisenä suunnitelmien kohteeksi joutui tällainen:


Tuohon oli kuitenkin tullut pieniä värjäytymiä sinne tänne, ilmeisesti pesussa, joten niille piti keksiä jotain. Kukkakedolle sopivat tietysti perhoset, joten leikkasin jollain vanhalla tutulla applikaatiomallilla muutamia lepattelijoita mekon helmaan ja niskaan. Osa on oikeita tahranpeittoja, osa kavereita niille ihan muuten vain, koska ainahan on hauskempaa lennellä kaverin kanssa kuin yksin.


Ja kuten kuvasta näkyy, lisäsin helmaan myös ruskeaa "maata", koska pelkät perhoset näyttivät vähän eksyneiltä. Onneksi omista varastoista löytyi sopivasti samanväristä ja -vahvuista ruskeaa puuvillaa kuin nuo pohjakankaan kukkaset. Samasta ruskeasta tein myös yläosaan vuorituksen. Takanakin on sama teemaa kuin edessä:


Mekon koko on 110cm. Olalla on napit, joissa on myös perhosia - nämä söpöläiset löytyivät Kangastukusta.


Toinen sydämentykytyttäjä oli sydänkuvioista ohutta puuvillaa: 


Siitäkin saisi soman mekon, mutta ohuutensa vuoksi se olisi vuoritettava kokonaan. Vuoriksi valitsin ruskean, valkoisen loistaessa loppumisellaan, ja jännäsin vähän, onko lopputulos ihan pöllön näköinen näin. No ei minusta.


Takana on piilovetskari, ja koko mekko on tosiaan ommeltu vuorin kanssa pussille. Kääntöaukon jätin vuorin sivusaumaan (ompelin toki senkin lopuksi umpeen).


Helmaa ommellessa sain päähäni, että saattaisi olla aika kivan näköinen sellainen pussittava helma, ja kokeiltavahan se oli. Ompelin helman saumanvaraan kuminauha-alalangalla suoran kierroksen, ja lopputulos näkyy tässä. Mekon koko on muuten 104/110cm.

Mekkojen lisäksi vähän muutakin ruskeaa - nukenvaateriekaleita etsiskellessä osui silmiin leijonatrikoon loput, joista tekaisin pikapikaa bodyn tulokkaalle. Kokoa tällä on 56cm, ja silmämääräisesti tämä näyttää aika sopivalta vastasyntyneelle (paitsi että joka kerta olen unohtanut, kuinka pieniä ihan pienet ovat!).


Tuohon otin kaavan yhdestä kirppikseltä löytämästäni Ottobre-lehdestä, taisi olla vuodelta 2002. Alkuperäisessä kaavassa napitus oli takana, josta siirsin sen olalle. Muutenkin muokkasin vähän systeemejä helpommiksi toteuttaa, mutta pohja on joka tapauksessa sieltä. Ennen taisivat tehdä pienempiä kaavoja - nykyäänhän Ottobren vauvakaavat alkavat koosta 62.

22 kommenttia:

  1. Iih!!!! O.o Kaikki, mutta varsinkin tuo sydänmekko sai aikaan muutaman ylimääräisen sydämenlyönnin. Ihuna <3 <3 Helma kruunaa kaiken :)

    VastaaPoista
  2. Voi kuinka kauniit mekot ja söpö pikku body.

    VastaaPoista
  3. Ihania mekkoja!Mulla on kans tuota valkoista kangasta,jossa ruskeita sydämiä.Siskolta saatu:)
    Tuo pieni body...iiihana!<3

    VastaaPoista
  4. Kauniita ovat, kuten aina! :)

    Koska tehdään mulle takki? ;)

    -nasba-

    VastaaPoista
  5. Kiva pussittavahelma mekko sekä bodi!

    VastaaPoista
  6. Tosi kivat mekot ja perhoset antaa kivasti ilmettä... ja ihanaa!!!!tuo leijona kangas...mä jotenkin sen missasin eikä sitä nyt tietysti saa mistään...pöh..

    VastaaPoista
  7. ihania ompeluksia kertakaikkiaan :) sydänmekon helma oli toteuttamisen arvoinen idea :)

    VastaaPoista
  8. Perhosmekko on aivan ihana. Ilman peiteltäviä värjäymiä siitä olisi tullut ihan erilainen.

    Pikkuinen bodykin on söpö. Ja ne pienet ihmiset sitten vasta söpöjä ovatkin :)

    VastaaPoista
  9. Kiitos kaikille blogisuolaajille tasapuolisesti! <3 Eikös ne kommentit olekin blogin suola. ;)

    Virpi: siltä samaiselta siskolta oli tuokin sydänkangas, joten lienee samasta palasta revittyjä nuo meidän sydämemme ;)

    nasba: heti kun muutatte savoon, ettei tarvitse etätyötä tehdä! ;)

    pikkupikkuriikki: eipä kieltämättä taida olla enää myynnissä missään, ainakaan ikasyrillä, liandlolla tai mjukalla ei ollut. Toivottavasti tuota tulee vielä joskus! Varsinkin noin pieneen vaatteeseen käy kivasti kun leijonista tulee suurensuuria. ;)

    Carovarium: luulenpa ettei ollut viimeinen pussihelmamekko, tykästyin jotenkin tuohon aika paljon. <3

    hmmm: kieltämättä lopputulos olisi todennäköisesti ollut paljon tylsempi ilman päänvaivaa aiheuttaneita tahroja. =)

    VastaaPoista
  10. Tosimummo on taas heilutellut tahtipuikkoja.=) Mulla ollu viikko ilman nettiä nii päässy minnekään, blogiriippuvuus alko tuntumaan.=)

    Aivan ihanaisia ruskeita mekkoja!! Eikä vähiten tuo vauvan body! Kiva väriyhdistelmä.

    Minä täällä lämpimässä säässä paistun kokonaisella pallovatsalla, joka saisi jo alkaa puhkeamaan.=) Näkyy haluavan asustella masussa..

    VastaaPoista
  11. Hienoja on taas mekot, mee laik! :)

    Ja sarjassamme tyhmiä kysymyksiä harrastelijalta.. Se kuminauhalanka ilmeisesti käsin puolaan kieputetaan?

    VastaaPoista
  12. ai että, vaude :) Siis tuo sydänmekko on aivan yli-ihana ja toki nuo muutkin taas ihastuttaa <3

    VastaaPoista
  13. Pussitettu helma sai minunkin ihailun blogissa, ois ollu kiva nähdä jonku päällä:)!

    VastaaPoista
  14. Laura: viikko on kieltämttä pitkä aika olla kotosalla ilman nettiä.. toivottavasti meille ei tule muuton yhteydessä kovin pitkää blogitaukoa! =) Toivottavasti pian vauva syntyy, tukalia on ne viimeiset ajat kun ei osaa enää muuta kuin odotella valmista!!

    Hanna: ei tyhmiä kysymyksi äoelkaan, vastauksia sen sijaan voi olla. ; Mutta joo käsin, kevyesti samalla venyttäen. Joskus kokeilin puolata koneellakin, mutta helpompaa se taitaa olla käsin.

    Anskuli: kiitti <3

    Anna: en kehtaa sovittaa päälle noita myyjäisompeluksia, omille lapsille tulevia vaatteita vain =)

    VastaaPoista
  15. Auta mummo auta! Tuo pussihelmamekko on aivan liikkisihana :) Yritin meidän neidille tehdä myös talveksi kokonaan vuoritettua mekkoa, mutta meni sormi suuhun, eikä avaruudellinen hahmotuskyky riittänyt alkuunkaan. Voisiko kokonaan vuoritettuun saada sellaiset kuvitetut ohjeet, jooko?

    VastaaPoista
  16. Lumos: älä itke, kyllä mummo auttaa!! =) Odottelen vain kuumeisesti Marimekolle saapuvaksi luvattua mustavalkoista Muijaa, josta sen ohjepostauksen ja mekon olen päättänyt tehdä. Ne vätykset eivät sitä toimita, vaikka sen piti tulla jo kaksi viikkoa sitten. Mutta ohjetta on tulossa, lupaan sen! ;)

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.