tiistai 10. toukokuuta 2011

Näin komeiden kesäilmojen kunniaksi lisää kännykkäkuvia (vaikka nyt pitäisi tietysti viettää kaikki aika ulkona)! Pari takkia on taas kuvaamatta, joten nämä kuvat laahaavat koko ajan viikon verran jälkijunassa, mutta laitanpa nyt niitä, mitä olen ehtinyt kuvaamaan.

Eurokankaasta ostin viime visiitilläni hetken mielijohteesta vedenpitävää ripstop-kangasta. Koska erään tilaustyön vuoksi minun oli piirrettävä uuden kokoinen takkikaava ja kokeiltava sitä johonkin, käytin tämän iloisenkirjavan ilmestyksen siihen. 



Vuoriksi laitoin keltaista puuvillaa - taitaa olla vanhaa lakanaa. Harkistin monenkirjavia resoreita tuohon, kun takista löytyy niin monia värejä että mikä tahansa väri tuntui käyvän, mutta laitoin lopuksi kuitenkin ihan vaan ruskeat. Kun kerta vetskarikin on ruskea.


Ihan hyvän mallinen ja -kokoinen kaava tuli nytkin, vaikka vähän näppituntumalla jouduin tätä kaavoittamaan - omista lapsivarastoista kun ei löydy tuollaista 86/92-kokoista muksua. ;) Kuopukselle, jolla pituutta on kitukasvuiset 78cm, tämä on vielä aika iso. Hihat käärittynäkin on aika pitkä... ja joka suuntaan muutenkin laaja:


Pääkin mahtuu mainiosti noin isoon huppuun:


Tässä takissa on aikaisemmista malleistani poiketen raglanhihat. Ihan kivaa vaihtelua ommella välillä vähäsen erilaisia, vaikkei tuo muutos työjärjestykseen juuri vaikutakaan!


"Ja nyt haluan riisua tämän teltan päältäni, kuulitko äiti?"


"No jos ei kerran apua tule niin minä ite sitte!"


Tuo oli tosiaan kokeilutakki, ja tulee myyntiin huutikseen, kunhan joskus tulevaisuudessa saan jälleen oikean käteni ( =sen tuhannen kameran) takaisin ja saan otetuksi vähän tasokkaampia kuvia. Tuo on siis sadetakki, saumoja tosin en teipannut mutta kangas pitää hyvin vettä. Pinta ei kuitenkaan ole sellaisen perinteisen sadetakin tuntuinen, vaan enempi kankaanomainen. Jos harrastettaisiin perheinemme enemmän sateessa seisoskelua, ompelisin omillekin muksuille tuollaiset, vaan kun eihän siellä sateessa kukaan meistä viihdy! ;)

Äitienpäivänä muistin äitimummoa 145cm pitkällä tyynyllä, johon ompelin päällisen vaaleanpunaisesta tekstipuuvillasta (ostettu Kangas ja Käsityö Ojanahosta):



Itsellenikin ostin samanlaisen tyynyn, johon on aikomuksena ommella valkoinen pitsikoristeltu päällinen. Tuollaisen tyynyn avulla on helppo sijata sänky kauniisti, kun tuo yltää lähes päädyn reunasta toiseen ja antaa hyvän tuen eteen aseteltaville koristetyynyille.

Äitienpäivä meni rattoisasti ulkoilmasta nauttiessa. Sunnuntaiksi ostamani liha muutti  pakastimeen asumaan, kun puoliso ilmoitti meidän syövän ulkona (eikä siis missään ravintelissa vaan oikeasti ulkona). Mahtava seura eli oma perhe, kesäiset ilmat ja lämpöinen rantavesi (josta nuorimmainen otti ihan lähituntumaakin istumalla sinne kiireemmäksi aikaa...). Voiko sitä päiväänsä juuri paremmin viettää!



Illalla kun otin sormukset sormesta, oli vasempaan nimettömään ilmestynyt kaksi valkoista raitaa. Väriäkin siis jäi talvenkalpeaan pintaan muistoksi mukavasta päivästä!

7 kommenttia:

  1. Ihana tyttö :)

    Ja ihana tuo takki! Jälleen kerran.

    VastaaPoista
  2. ^ Sorry Leea, jouduin poistamaan sun kommentista nimen kun en oo niitä täällä blogissa käyttänyt. ;)

    VastaaPoista
  3. Ihanan väripirteä takki! Tuommosta katselee oikein ilokseen.

    VastaaPoista
  4. Onpahan nätti takki! Met odotamma innolla. ;)

    VastaaPoista
  5. Kivan mallinen takki! :) Itselläni odottaa vielä sama kangas kaapissa en ole vain saanut päätettyä minkä mallisen takin siitä teen.

    VastaaPoista
  6. Mikä söpöläinen tuo lapsi:) Sadetakki on hieno, vaan ei ole tyttöjä...

    VastaaPoista
  7. Kyllon taas hieno takki! Sinä se ossaat! :)

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.