keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Lähti vähän lapasesta...

Keskiviikkoaamuna tosimummo ajatteli, että nytpä onkin hyvä päivä toteuttaa Nasban Wempulalle tilattu T-paita. Neljältä pitäisi olla kaapunnissa päätä kynittämässä, mutta siihenhän on vielä jokunen tunti aikaa. Hommiin siis! Muuhun hauskaan ei sitten aikaa enää riitäkään, mutta onpahan yksi toivetyö tehtynä taas! =)

Koko 92/98, kaava oma
Jaahas, paljonkos tuota maisemakangasta nyt jäikään.. aika vähän. Ei siitä enää Kewalle saa mekkopalaa myytyä, kuten hänellä oli toiveissa - mitähän tuosta sitten tekis.. nuorimmaiselle siitä saattais vielä saada jotain, kun se on niin pieni. Otetaas 68-kokoinen paitakaava ja leikataan sen mukaan T-paita.. jos ei siis muuta, niin saa siitä huutikseen yhden minipaidan. Höh, vielä jäi pikkupalanen kangasta... jos sen leikkaisi kahteen osaan ja yhdistäisi 68-paidan helmaan, siitähän tulisi oiva tunika.
Tunika/mekko, leveys 68-koosta, pituus 74/80-koosta, kaava erittäin oma ;)


Helmaosa on n. 10cm leveämpi kuin tunikan yläosa

Oi kun tuolle tunikalle sopisi kivasti kaveriksi kirkkaankeltaiset leggarit! Olikohan sitä Kangastukun interlockia vielä jäljellä.. no, pieni pala näköjään.  Leikataanpa leggarit. Äh, ei tästä enää 80-senttisiä kyllä saa. No tehdään sitten pienemmät, 68-senttiset. Menkööt sitten vaikka huutikseen.

Trikoohousut/legginsit 68cm, kaava oma

No johan, tästähän sais vielä jotain! Jos samalla vauhdilla leikkaisi toiset samanlaiset...


Niinpä tosimummo ompeli tänään T-paidan, tunikan ja kahdet pökät. 
Ja piti tehdä ihan pikaisesti T-paita.
Vierivä kivi ei sammaloidu.
Vierivä mummo ei kalkkeudu?



Mutta niinpä vain ehdin vielä parturiinkin! Tosin ruoka jäi syömättä lähtiessä, sen verran kiire tuli...


Ja tuo ärtsynvärinen tunika käy kyllä kuopuksellemme kuin nenä päähän, sen verran vilkas menijä meillä asuu. Toissapäivänä siivosin neidin jäljiltä keittiön lattialta, laatikoista ja tiskikoneen molemmin puolin puolitoista litraa rasvatonta maitoa, litran jugurttia ja lasillisen vettä sekä kukat, jotka vedessä olivat lilluneet. Kiva soppa. Eilen oli vuorossa kuiva-ainekaappi, josta tyhjeni laatikollinen perunajauhoja. Miten sen voikin saada parissa minuutissa leviämään niin monelle neliölle?! Onneksi on kunnon imuri, ilman sitä olisi kyllä päässyt itku! ;)

(älkääkä edes esittäkö arvauksia, keneltä tuo husanteri on mahtanut puolet geeneistään periä!!!)

Kuka valopää on keksinyt, että puolitoistavuotiaan on lupa osata kiipeillä, avata ovia ja kantaa korokkeeksi milloin minkäkinlaisia tuoleja ja jakkaroita!?

13 kommenttia:

  1. Vauhdikasta ompelua ja menoa teillä! Upeat on ompelukset!

    VastaaPoista
  2. jooh, ihania ompeluksia!
    mein 1,5-vee purkaa kiipeilyintoaan kiipeilyseinällä (isin ja äidin yhteinen harrastus, eihän siitä voi sitten jäädä tyttökään pois...) muuten on kyllä sitten kiltimpi, mikä on kumma! tolla kun oli niin kauhee kiire päästä liikkumaan aikoinaan (käveli tukee pitkin alle puol vuotiaana), nyt tuntuu olevan kiire puhua ja YMMÄRTÄÄ puhetta, ihanaa <3 tosin vois se oikeesti koettaa helpompia sanoja kuin "tiejyrä" tai "itäkeskukseen"
    mut todella kaunis Neiti teillä!

    VastaaPoista
  3. Hahhaa, hyviä kysymyksiä esität siellä! Jos saat niihin jostain vastaukset niin kerro pliis mullekin, täällä painitaan ihan samojen ongelmien kanssa (eli ei tuollainen vajaa kaksiveekään ole yhtään sen viisaampi, huoh!)

    Kauniita on taas ompelukset! :)

    VastaaPoista
  4. Ihania!

    Ja niin tuttua tuollaisen 1,5 vuotiaan touhut, varsinkin kun siskon perässä tekee kaikkea, mihin omat taidot ihan ei riittäisi.

    VastaaPoista
  5. ja sitten kun ne siitä vielä kasvaa niin meno hurjistuu...meillä herra 2,5vuotta hakee jääkaapista maitoa, yrittää kaataa itse mukiin, yleensä yritys päätyy äitin siivottavaksi...tai lähdetään ulos vain lippis päässä, kumisaappaat väärissä jaloissa oli keli mikä hyvänsä...

    Kiitokset muuten siitä vetoketjuohjeistuksesta, housut on silitystävaille valmiit, että kyllä ne ylppäreiksi valmistui, pistän sitten kuvia blogiini (tosin lähikuvaa vetskarihalkiosta en taida iletä...)

    VastaaPoista
  6. Samanlainen touhutäti täällä asustaa. Välillä ihmettelen, että miten voi pienesä ajassa ehtiä tapahtumaan niin paljon. :) Liikuttavan usein saan siivota keittiön lattiat, kun neiti on kaatanut sinne 5 litran koiran juoma-astian. Ja yleensä sillon kun se on juuri täytetty. ;) Monen monituista kertaa päivässä hänet saa hakea pois keittiöpöydältä istumasta. Koiranruoka on parempaa kuin oma ruoka, joka kaadetaan lattialle koiran syötäväksi. Kovin on viimeaikoina yritetty kiivetä kaappien hyllyjä ylös...

    Ompelukset tehdään sitten iltaisin, ( tai öisin :) ).

    VastaaPoista
  7. Mutta aivan upean tunikan sait tytölle (vilkutus täältäkin 1,5v-n touhujen keskeltä)! ja kaikki muutkin ovat ihanat, niin kauniit pirtsakkat värit! Tein samanlaisen systeemin yhdelle viikingipaidalle ja käytössä on tosi hyvä!

    VastaaPoista
  8. Ihanan kamala touhutäti teillä! :-D Kyllä sattuu ja tapahtuu noiden pienten kanssa. Meillä on rauhallisempi tapaus mutta silti välillä noita ylläreitäkin sattuu ja tapahtuu.
    Ja muka pikaisesti yhden paidan ajattelit ommella. Jo on tehokkuus huipussaan kun paidan sijasta valmistuu kaksi sellaista ja kahdet housutkin. Huh huh.

    VastaaPoista
  9. Mahtavasti kirjotettu! Ja ihania ompeluksia :)

    VastaaPoista
  10. voi että miten ihania ja raikkaita ompeluksia :) Ja ihanassa iässä teiän neiti... meilläki tuo 1v10kk ehtii kyl moneen paikkaan mut tuo 2v10kk neiti on kyl pahempi säheltäjä.. joka päivä läträä veellä millon missäki, kaatelaa just maitoja lattioille yms muuta mukavaa..joten tuttua juttua :D ja ihana tuo edellisen postauksen wanha kello!

    VastaaPoista
  11. Ihaia omepluksia! Joo kukahan oisi keksinyt että myös 2v on jokapaikan höylä! D:

    VastaaPoista
  12. Ah kuulostaa niin tutulta toi sotkeminen! Mistä lie meilläki periny ne geenit...
    Täällä on nyt vähä meno rauhottunu mut vuos sitte meni aika monta tuntia kerran ku siivottiin makaroni, riisi, sokeri, vehnäjauho, korppujauho, tomusokeri, vaniljasokeri jne jne KASA pois lattioilta! Ja vitsi ku niistä tulee kivoja jalanjälkiä ku astuu siihen kasaan ja kävelee tummalla matolla, tai hieroo sitä mömmöö joka paikkaan!
    Jos ei ois ollu mies kotona ni mua ei ehkä ois enää olemassa ku oisin tukehtunu raivooni ;D
    Olipahan napurat kerranki ihan kiltisti jäähylä toisessa huoneessa!
    Parin viikon päästä siitä pesin nukkamatosta 8 rikottua kananmunaa...
    Nää oli ne pahimmat tapahtumat tässä talossa!

    Hui miten pitkä tarina tuli!!! :D

    VastaaPoista
  13. Kiitos kaikille myötäelämisestä!! ;)

    Hanna: entä tuollainen 3,5-vuotias, aina vain pahenee.. onneksi nelivuotiaalla alkaa olla jo tolkkua, vai liekö siksi helpompi, että on rauhallisempi luonne kuin nuorempansa.. ;)

    Karzi: kenties niillä on samoja geenejä kuin meidän lapsilla, etsitään syypäätä jostain esi-isistä :D

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.