torstai 17. maaliskuuta 2011

Aamutreenit

Jo pidemmän aikaa olen suunnitellut tekeväni nuorimmaiselle haalarihousuja. Oikeastaan jäljensin kaavat sellaisiin jo kuopuksen ollessa ihan pikkuinen vauva - ennakoivasti kopioin Ottobren Mustikka-housujen kaavoista koon 80. Nyt kun siskokin alkoi kyselemään toistamiseen haalarihousujen perään (ennen joulua jo lupailin, että joskus teen hänenkin tytölleen) oli tartuttava toimeen.

Ompelin kaavoilla kokeiluversion lakanakankaasta, ja totesin että muutoksia tarvitaan. Lahkeissa oli pituutta vaaaltavasti, sieltä siis iso pätkä pois. Niska-haaramitta puolestaan kaipasi lisäpituutta.  Kaava keskeltä poikki ja hitunen lisää väliin. Lisäksi avarsin kädenteitä vähän syvemmiksi kainaloista ja kavensin haalareita kauttaaltaan reilusti. Alkuperäisessä kaavassa ei ollut myöskään lahjeresoreita, mutta minä tykkään enemmän resoriversioista. 


Tänään tein muunnellulla kaavalla tällaiset kokeiluhousut Jofotexin ruskeasta velourista (taskukangas on vaihtariaarre). Ompelin nämä housut tarkasti lehden ohjeen mukaan (paitsi muutin taskut puolipyöreistä päällitaskuista retroiksi puolikuutaskuiksi), ja miten se tuntui niin kamalan hankalalle?! Tuolla systeemillä en tee kyllä yksiäkään haalarihousuja enää. Kaksoisneulaakin piti jatkuvasti ottaa pois ja laittaa uudestaan, samoin lankoja vaihtaa kun on ruskeaa ja keltaista käytössä. Ei sovi minulle tuollainen turha tuhraaminen!! Kätevää sen olla pitää. Lisäksi olisi ollut viisasta lisätä tukikankaat etukappaleiden KE-reunoihin, ettei kangas lähde niin herkästi venymään vetskaria ommellessa. Tästäkään ei lehdessä ollut mainintaa mutta kyllähän minun olisi pitänyt se tehdä siitä huolimatta.

Ennen kuin vein tytön päiväunille, sovitin keskeneräisiä pöksyjä hänen päälleen. Tämän sovituksen perusteella sanoisin kaavan kooksi 80/86, koska lahkeet olivat edelleenkin niin pitkät, että hetken juoksemisen jälkeen ne olivat jalan alla, resoreista huolimatta. Älkää ahdistuko tuosta värikakofoniasta... ;)



Meillä on muuten innostuttu kiipeilystä... ihme että vasta nyt, kun juostu on kuitenkin jo puoli vuotta!


Juu-u, kasvunvaraa on.. joka suuntaan.. =D Vaikka kavensin monta senttiä...


Taskut tein näihin housuihin vuorittamalla taskukappaleen ensiksi kokonaan ja ompelemalla vasta sitten  ne kiinni housuihin. Kaksinkertaisesta puuvillasta ommeltuna kokonaisuus on  kyllä hiukan liian paksu, ja pönköttääkin ikävästi tuossa.. ja liian alhaallakin nuo taskut on. Ja liian isot. Liianliianliian. ;)


Muistilista seuraavia housuja varten:

- pienemmät taskut, ei vuoritusta
- napakammat resorit lahkeisiin niin voi pitää jo ylipitkinäkin jalassa
- ihan oma ompelujärjestys...


En nyt tiedä mitä näille tekisin - tyhmä ompelujärjestys näkyy jäljessä enkä tykkää näitä katsella, mutten oikein Sanna sullekaan viitsi näitä tarjota.. no katsellaan mitä näiden varalle keksitään. Hyvää harjoitusta olivat joka tapauksessa. Elämäni ekat haalarihousut! ;)

16 kommenttia:

  1. Hi, mulla käy usein myös noin että tokaisen että en kyl tee enään lehden mukaisessa järjestyksessä :D, osa ohjeista o tottakai vallan käypiä mut on siel välil aivan ihme sävellyksiä..
    Nii ja mä kuulun kans kategoriaan helposti ja nopeasti :)

    Neitis on vissiin aika hoikka? muistaakseni mustikkahaalari oli 80cm koossa vallan passeli meille leveydeltään (mut tosiaan se haara-niskamitta lyhyt ja pitkät lahkeet).
    Mut meil ollaanki astetta isompia sit kooltaan :D

    VastaaPoista
  2. Haalarit ois tosiaan hauskat meiläkin tuolle viipottajalle (s. 6/09). Mutta ärrinmurrin sille, että kaikissa kivoissa vaatteissa on vetoketjut, niihin ei tumpelon taidot riitä. Minua ärsyttää kans, jos joutuu kaksoisneulaa eestaas vaihtelemaan ja konetta säätämään. Saumuriakin olen niin laiska langoittamaan (joo, onpa vaikea homma muka sekin), että mieluiten ompelen tietyn sävyisiä aina useampia putkeen. Ja on se kumma, että heti kun saumurissa on ruskeat langat, niin alkaa vimmatusti tehdä mieli ommella jotain vaaleita juttuja ;D

    VastaaPoista
  3. Ainahan omista töistään löytää ne pienetkin epäkohdat. :)

    Mullakin on kaappiin haudattuna haalariräpellyksiä yms., jotka on "periaatteessa" ihan ok, mutta kuitenkin niistä löytyy senverran omaa silmää häiritseviä juttuja, ettei niitä kehtaa kellekään ees lahjoittaa.
    Ja pitkä vetskari + joustava kangas sellaisenaan ei tosiaan oo ihan paras yhdistelmä ompelijan näkökulmasta..! :)

    VastaaPoista
  4. Heh, minäkin tein tuolla kaavalla meidän muutenkin lyhytjalkaisella pikkuveljelle pöksyt, lisäsimpä vielä resoritkin enkä tietenkään edes mittaillut onko sopivan mittaiset vaikko ei. No, arvaat varmaan että lahkeiden puolesta olis sopivat varmaan jänikselle :D täytyy vähän lyhentää lahkeita niistä niin eiköhän ne kotikäytössä mene.
    Mulla tuotti tuo vetskarin ompelu kans pulmia, varsinkin tuossa kaula-aukossa :P
    -pm-

    VastaaPoista
  5. Ainakin kuvissa haalarit näyttää ihan kivalta.
    Minullakin on ollut ongelmia sekä Ottobren työjärjestyksen kanssa, ne on välillä hieman oudot, että niiden ohjeiden selitysten kanssa, kun niistä ei aina meinaa saada selvää mitä siinä tarkoitetaan...

    VastaaPoista
  6. Aivan ihanat!! Sanot mitä sanot!!

    Samaa kaavaa olen käyttäny miekin ja juups, niskapituutta pidennetty, lahkeita lyhennetty, ja kavennettu koko haalaria. Muuten hyvä kaava :-D

    VastaaPoista
  7. Paljolla myyt? ;) Kivoilta näyttää. Taskut on söpöt, tosin vois olla ylempänä, niinku sanoitkin. Mä olen ihastellut sun ompeluksia ja iloinnu erityisesti sun ohjeista. Oon aatellu, jos saisin vaikka vielä ite joskus ommeltua sittenkin takit lapsille, kun on kerta nyt niin hyvät ohjeetkin. :) Tunika ois ensin vuorossa. Kangas jo ois, mutta kaava puuttuu! Oisko vinkata tunikan kaavaa? -Tiina

    VastaaPoista
  8. Sani: onhan se hoikka, taisi olla paino -15 käyrällä 1-v neuvolassa. Saa nähdä kysyykö ne kuukauden päästä 1,5v-tarkastuksessa, että "syötätkö sinä tätä lasta lainkaan?" ;) Kun tuntuu että se tuossa sairastaessa on entisestään hoikistunut.

    rusina: tuossa haalarissahan vetskarin vois korvata napeilla tai neppareilla helpostikin.. leventää vaan saumanvaroja sen verran että tekee nappilistan. Hmm, taidanpa kokeilla...

    Suvi: Juu toisaalta on joskus turhan tarkka, mutta sitähän se on. =)

    pm: mietinkin tuota kaavaa kokeillessani, että onkohan ne lehtikuvien haalarihousut OIKEASTI tehty tuolla kaavalla sellaisenaan.. siinä kun ne näyttävät suht sopivilta joka suuntaan..

    Koo: kieltämättä joskus on selkeydessä pientä toivomisen varaa.. tosin niin taitaa olla ohjeessa kuin ohjeessa, lehdestä riippumatta.. joskus asioita on vain niin vaikea selittää sanoin. ;)

    Mirka: meidän lapsi ei siis ole mitenkään erityisen lyhytjalkainen ja pitkäselkäinen.. ;D

    Tiina: ne meni jo siskolle, olisin muuten toki voinut sulle myydä vaikka ovatkin mitä ovat. ;) Jos teet trikootunikoita, piirtelet kaavan paidan kaavoista: leveyttä ja pituutta helmaan ja seon siinä. Minusta niin tulee kaikkein ihanimpia, ihan yksinkertaisia joihin ei kyllästy. ;) Taskuja tai valenappilistoja lisäämällä saa ilmettä lisää. Palttinapuuvillaisiin tunikoihin ei ole varastossa kaavavinkkejä...

    VastaaPoista
  9. Toistan itseäni; kuvan malli on aivan vastustamaton ja vaikka housut on ihanat, malli vei kaiken huomioni! <3 -Maikkutäti

    VastaaPoista
  10. Tosi kivat housut! Näistä olisi MAHTAVAA saada haalarien-ompelu-for-dummies-ohje, ja noista puolikuun muotoisista taskuista myös. Ottobren ohjeet kun ovat ihan omalta planeetaltaan.

    VastaaPoista
  11. Kaikista luettelemistasi miinuspuolista huolimatta ihana värimaailma ja taskujen muoto!

    VastaaPoista
  12. Ihanat! Mistä Ottobren lehdestä tuo kaava oli? Niissä ohjeissa on monesti toivomisen varaa...

    VastaaPoista
  13. Olen paaltsin kanssa samalla asialla, muistatko missä lehdessä nuo kaavat mahtoivat olla?

    VastaaPoista
  14. paaltsi ja Lyydia: äh, unohdin vastata vaikka lehden numeronkin katsoin! Eli nuo haalarihousut on Ottobren numerossa 6/09.

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.