lauantai 14. elokuuta 2010

Hauvahousut

Vaikka joskus tuntuu, että kaikki vastustaa eikä millään saa yhtä saumaa ommelluksi niin, etteikö jotain vastoinkäymistä jo tulisi sillä välin, niin siltikin silloin on pakko ommella kun siltä tuntuu (oikea lausehirviö). Jos ei ompele, silloin sitä vasta onkin kiukkuinen ja hankala äiti ja vaimo ja ties mikä, joten parempi laittaa kone soimaan, vaikka järki sanoisi, että viisainta olisi viedä koko vempele yläkerran komeron perimmäiseen nurkkaan ja kaivaa se esiin uudestaan parinkymmenen vuoden kuluttua (mitähän ne kaksvitoset "lapset" sitten tykkäis kun äiti ompelis niille lapsellisilla applikaatioilla koristeltuja velourhousuja?!).

No tulipa siis ommeltua viiden minuutin pätkissä tämä aamu, ja valmistakin viimein syntyi.


Pituutta kasvanut poika sai uudet pöksyt, joiden kaava on eilen illalla puolinukuksissa väsätty, ja näköjään paranneltavaa vielä riittää. Vyötäröä pitää madaltaa reilusti, ja resorin sisään on vain pakko ujuttaa leveä kuminauha - muuten housut eivät tuon pojan menossa pysy viittä minuuttia kauemmin.

Lahkeen koira-applikaatioon olen kuitenkin suhteellisen tyytyväinen, vaikka sen ompeleminen tuottikin harmaita hiuksia, kun kaksipuolinen liimaharso-tukikangas-mikälie oli lopussa ja jouduin ompelemaan tavallisilla tukikankailla. Koirakuvan alkuperää en muista - se on matkannut kaavakansion "applikaatiokuvia"-taskussa ties kuinka kauan.


Poika oli ylen onnellinen taskuista - ne pitäisi ehdottomasti viitsiä ommella kaikkiin tuon ikäisten mukeloiden housuihin.


Vyötärö nousee tosiaan liian korkealle, ja se taas tekee sen, että haara laskeutuu polviin, kun muutaman askeleen juoksee. Ärh! Ja nuo taskut estävät parantelemasta juuri noita housuja, joten nämä pöksyt laitan joko myyntiin 98-kokoisina (98/104-kokoiselle isosiskolle vyötärö oli ihan hyvä) tai sitten annetaan niiden odottaa, että poika kasvaa vielä lisää.


Tilasin Donnolta kangasvärejä, ja tilaajalahjana lähettivät sitten myös Decotex Pen -kohokuviokyniä, tai mitä ne nyt virallisesti oliskaan.. Kokeiltiin hopeakimallekynää tyttären yksiväriseen H&M:n toppiin, ja hyvin tuntuu kiinni pysyvän:


Kivoja kyniä, ja käyttömahdollisuuksissa vain mielikuvitus ja luovuus on rajana. Näitä kyniä tullaan jatkossakin käyttämään, aivan varmasti! Kenties tilaamme niitä jopa lisää.. =)

Lisään tänne vielä nämä alkukesästä ommellut housut, joille ei omassa porukassa ole käyttöä - anopilta saatu joustofrotee piti ommella vaatteeksi, mutta sen ikäistä poikaa ei itsellä ole, jolle tuo olis omasta mielestäni sopinut. Ompelin siis 80-senttiset potkuhousut jotka ovat vailla käyttäjää - jos joku tahtoo muutamalla eurolla tummansini-valkoraitaiset joustispotkarit pojalleen (tai vaikka tytölleenkin) niin saa hihkaista.

.

9 kommenttia:

  1. Onko tuossa kohokuviokynässä kuinka paksu kärki..?! Saiskohan sillä koristeltua nukkekotikokoisia tekstiilejä, esim. koristetyynyjä..? Toiset taitavat kirjoo niihin kuviot, mutta tuo ois varmasti mun kärsivällisyydelle vähän parempi tapa! =D

    VastaaPoista
  2. Mari: Ei se juuri tuota ohuempiin juttuihin sellaisenaan sovi, mutta mukana tuli ohjeet joissa oli vinkki miten sitä kärkeä voi pienentää teipillä. Kokeile joskus meillä noita! =)

    VastaaPoista
  3. Ihanat housut ja muutoinkin täällä kaikkea mukavaa ompeluksiin liittyen.
    Lapsille sinun tekemäsi vaatteet ovat varmasti tärkeitä :) Joten kone vain sauhuamaan !

    VastaaPoista
  4. Koira aplikaatio on tosi kivan näkönen! ;)

    VastaaPoista
  5. Hienot housut. Musta tosi kivat taskut ja tuo koira sekä suloinen että hauska. Jos minä olisin sinä, niin odottelisin pojan kasvua. Mutta jos päädyt siihen, toivon että et ole kuin minä ja huomaa sitten koossa 110, että tuollaiset ihanuudet jäivät käyttämättä ;)

    VastaaPoista
  6. Mä haluan noi housut! Kiitos. ;)

    VastaaPoista
  7. Nasba: Nuo joustofroteepökät? Laitatko spostia tosimummo@wippies.fi niin sovitaan =)

    VastaaPoista
  8. Ei kun tollaset toiset. Tollaset hauvahousut. :)

    VastaaPoista
  9. ^ Niin arvelinkin ;D

    Jos tyttö ei näytä noita pitävän niin laitan myyntiin..

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.