perjantai 11. syyskuuta 2015

Muuttolinnut

Sen verran kylmiksi muuttuivat yöt, että kanoista tuli turvapaikanhakijoita.


Onneksi turvapaikka oli myönnetty jo paljon aikaisemmin kesällä. Tarvitsi vain hankkia sopivia pahvilaatikoita kuljetusta varten, ja kaikki muu oli jo hoidossa. Maanantaina koitti muuttopäivä.


Viimeisenä kesälomapäivänään kanat ulkoilivat seurassamme etupihalla herkutellen vaalealla leivällä. Kukkokin intoutui kiekumaan videolle. Ja onkin se kaveri niin paljon muuttunut kesän aikana, että vielä yksi postaus on tehtävä tälle syksylle koko sakista, nimittäin ennen-jälkeen-kuvaparit!


Yksi kanoista sai komean höyhenpeitteen kasvatetuksi kesän aikana, mutta kolme muuta olivat edelleen talvikotiin lähtiessään melko paljaita. Kuvia vertaillessa kuitenkin huomaa, että kehitystä niissäkin oli tapahtunut, ja vaikka selässä oli edelleen paljasta, eivät ne ihan kynityiltä broilereilta enää näyttäneet.

Yhteenveto kanakesästä 2015: kanat olivat juuri niin hupaisia olentoja kuin olin muistellutkin. Niiden kanssa eläminen oli vaivatonta, ja lapset saivat valtavasti iloa ja sisältöä kesäänsä kanojen hoitamisesta ja niiden touhujen seuraamisesta. Munakaupassa emme joutuneet käymään lainkaan, kiitos kahden-kolmen päivittäisen pyörylän. Kanat saivat kadotetuksi kolmessa kuukaudessa pari säkillistä Punaheltta-luomurehua, joille tuli yhteensä hintaa viitisenkymppiä. Kopin pehmikkeenä oleviin heiniin käytin kymmenisen euroa kesän mittaan. Piha on muuten entisellään, mutta tuoksuvatukkapuskan juurella on syvä ja pitkä kraateri, koska siitä tuli kanojen suosikkipaikka, jossa ne kuoputtivat pitkät ajat multapöllyä päälleen ja nauttivat elostaan. 


Nyt on piha hiljainen, häkki siivottu ja nurmikolle levinneet katteet haravoitu takaisin puiden ja pensaiden juurille. Kissakin mahtaa huokaista helpotuksesta, kun se metelöivä sotkusakki on poissa omalta reviiriltä. Kunhan uusi kesä koittaa, haemme kotkotit takaisin ja jatkamme sekä kanoista iloitsemista että niistä raportoimista. 

6 kommenttia:

  1. Varmasti hauska sakki seurata:-) . Ja ovat ilmeisesti yksilöllisiä ja persoonallisia jokainen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, uteliaisuudessa ainakin ehdimme jo huomata eroja. Varmasti muussakin, jos pitempään kerrallaan asuisimme samaa pihaa. :)

      Poista
  2. niin se kanojen kesä meni,ensi kesänä uudestaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Sitä jo odotamme. Ja säästelemme viimeisiä tosivapaiden kanojen munia hartaudella. :D

      Poista
  3. Kiitoksia, kun sain seurata kanojen kesää täällä blogissasi! Hauskoja kavereita, varmasti on aika haikea olo, kun piha on hiljaisempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se piha vähän tyhjältä tuntuu, kun kuoputtajat ovat poissa.

      Poista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.