......
Arvatkaa, kumpi heistä on uhmaiässä?
Oikein. Tätä punanuttua on uskomattoman hankala ohjailla suuntaan tai toiseen, eikä minkäänlainen käänteispsykologiakaan toimi hänen kohdallaan niin kuin isompiin aikanaan. Kun vihdoin fiilis on otollinen kuvaukseen ja kaikki mutkat suoristeltu ja myttyrät hihoista oiottu, on isoveikan fiilis jo lässähtänyt.
Sellaistahan se elämä on. Kaikilla ei ole kivaa samaan aikaan.
Kesätakit kuitenkin tehtiin samaan aikaan kummallekin, ja parhaani mukaan yritin niitä tänä aamuna kuvailla. Sininen ja punainen eläinpuuvilla on saatu aarrekaupan tätiltä, ja vuorina molemmissa on kaikenlaista kaapista löytynyttä. Tämän kevään takkiompeluksia yhdistävä tekijä olkoon taskut, sillä niitä on niin mukava väsätä. Pikkusiskon takkiin niitä tuli kaksi hupparitaskutyylistä, isoveikan takki pärjää yhdellä perinteisellä paikkataskulla. Punainen takki saa olla ihan rehellisesti punainen, mutta sinifobiasta kärsivänä minun oli raikastettava sinistä kuosia ruohonvihrein tehostein.
Enää esikoinen on ilman kesätakkiaan. Siinä onkin kovin luu purtavaksi, sillä vaatetusasioissa on löytynyt Oma Tahto, eikä aamuisin ylle vedettäkään enää katsomatta sitä, mitä äiti kaapista tarjoilee. Uskoisin kuitenkin, että ennen pitkää tähänkin tarinaan saadaan onnellinen loppu, jossa on mukana kenties vähän vähemmän uhmaa kuin tässä tämänkertaisessa.
Viikonloppuisen kolmevuotiasrvonnan voittajaksi päätyi Susanna, jonka yhteydenottoa odottelen tosimummopostiini (osoite oikeassa sivupalkissa). Onnea voittajalle, ja miksei niille parille sadalle muullekin, joita ei tällä kertaa lykästänyt arvonnassa! Ehkä ensi kerralla!
Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille myös visioista ensi kesän vaatetuksen suhteen! Otan oikeudekseni tiirailla sieltä ideoita myyntipalstan vaatteisiin, mikäli tekemisenpuute iskee ja ehdin sinne jotain kesäkauden vaatetta ompelemaan. Muutama juttu nousi kommenteissa esille useampaan kertaan, ja niitä olivat muun muassa hihaton jumpsuit, shortsihaalari, olkapäät peittävä mekko sekä mikroshortsit ja caprit. Värityksen suhteen ylivoimaisin suosikki oli "värikäs ja lapsellinen". Hmm. Pidetään mielessä!
Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille myös visioista ensi kesän vaatetuksen suhteen! Otan oikeudekseni tiirailla sieltä ideoita myyntipalstan vaatteisiin, mikäli tekemisenpuute iskee ja ehdin sinne jotain kesäkauden vaatetta ompelemaan. Muutama juttu nousi kommenteissa esille useampaan kertaan, ja niitä olivat muun muassa hihaton jumpsuit, shortsihaalari, olkapäät peittävä mekko sekä mikroshortsit ja caprit. Värityksen suhteen ylivoimaisin suosikki oli "värikäs ja lapsellinen". Hmm. Pidetään mielessä!
Ihanat, sekä lapset että takit :)
VastaaPoistaOn se hyvä, että edes Tosimummo kuuntelee äitien toiveita lastenvaatetuksen suhteen :) Kaupungilla kun kiertelee lindexejä ja muita, niin vaikea on löytää kivoja, käytännöllisiä ja nättejä vaatteita lapsille, varsinkin yli 122-senttisille. Mielestäni ekaluokkalaiset eivät ole mitään pikkuteinejä, enkä tahtoisi pukea heitä näin. On se kumma, että ne siellä vaateyritysten suunnittelutoimistoissa kuvittelee jotain muuta...
VastaaPoistaMinä kiertelen niin vähän noita lastenvaatekauppoja (käytännössä en oikeastaan ollenkaan) etten tiedä yhtään mitä siellä on tarjolla. Luulisin, että esikoinen yllättyisi isosti jos näkisi, millaisia vaatteita kaupoista saisi! ;D
PoistaIhan mainio kuvatarina. Semmosta se on. Me aikuiset ei vaan enää näytetä tunteita yhtä avoimesti ja täysillä. Yleensä hyvä, aina ei.
VastaaPoista-Paula
:D Repesin kyllä tuossa loppuvaiheessa kuvasarjaa. Tuttua huttua! Meilläkin asuu iki-uhmainen prinsessa, jolle on turha koittaa syöttää pajunköyttä. Komiat takit!
VastaaPoistaTuli ihan nostalginen olo tuosta kuosista! Ihan kun meillä olis lapsuudessa ollut samanlaiset tummansiniset petivaatteet..
VastaaPoistaIhanat takit! Ja loistavia kuvia :)
VastaaPoistaMahtavat takit. Pitäisi itsekkin tehdä tikkivuorettomat, jahka vaan taas saan itseäni niskasta kiinni.
VastaaPoistaKuvista on sanottava, että meilläkin kuvia kertyy kameraan sessiosta sen 100 ellei enemmänkin ja puolet niistä on aivan julkaisukelvottomia...
Todella mahtavat takit, :) ja kyllä hymy hiipi huulille kun kuvasarjaa kattoi,ihanat :) -k
VastaaPoistaOnpa makeat takit! No minä en sais kakkosta ja tyttöä edes samaan kuvaan, heillä on jokinmoinen riitatilanne päällä ollut ainakin vuoden, hyvä että saavat samassa pöydässä istua mutta ei koskaan vierekkäin. Ja siitä tytöstä ei saa sovituskuvia millään, mutta kovapäisiä (ja -äänisiä) ovat ne mukulat kyllä kaikki (pitäsi kai peiliin katsoa).
VastaaPoistaNätit takit, oot sä vaan taitava! :) Kiva elämänmakuinen kuvasarja myös, tuotahan se arki on... :D
VastaaPoistaTuossa 7 kuvan kohalla jo piti ihan ääneen tyrskähtää, ihania ovat lapset ja takit :D
VastaaPoistaNäistä tuli ihanat takit!
VastaaPoistaViime kesänä muuten kaipailin ohutta collegea olevia pitkiä housuja pojille. Tytöille on leggareita (ja jopa mun anti-prinsessa suostuu niitä pitämään joskus), mutta pojille oli vain sortseja ja farkkuja. Me&I:n joogat ei paljon kerinny pesussa käydä kun ne sattuivat olemaan ainoat "kesäpaksuiset" pitkät housut.
VastaaPoistaJa jälleen kerran kadehdin tuota ompelutaitoa. Justiin tänään oli kaverin kanssa kangaskaupassa puhetta siitä, että miks ne kankaat ei mulle koskaan huutele mitään. Mut toisaalta, langat kyllä huuteli Hemtexillä. :)
Nuo ohuet colleget on kankaanakin joskus hukassa! Kaipaisin itselleni sellaista farkun näköistä ohutta collegea (tai itse asiassa tällä hetkellä jalassa olevat on ilmeisesti interlockia kun nurja puoli on samanlainen kuin oikea, mutta ulospäin näyttävät collegelta) josta tehdä legginsejä, mutten löydä. Saa vinkata!
PoistaIhana parivaljakko ja hienot takit!
VastaaPoistaHienot takit, meikällä ei tuo vetoketjun ompelu suju. Vaikka ohjeita tiiraisin ja seurailisin kuinka! No jospa joskus, kovan harjoittelun myötä. Hauska kuva sarja lapsista, meillä ei aikanaan olisi samaan kuvaan suostuneet, ainakaan muutaman kiukkuisen sanan jälkeen! :>
VastaaPoistaKäytätkö tukikangasta? Löysäätkö paininjalan puristusta? Mitähän muuta keksisin vinkata.. hmm..
PoistaIhania muksuja, ja takkeja :) Olispa itelläki tuollanen ompelutaito hyppysissä, mutta ku ei oo.. Esikoiselle ompelin takin kesäksi kun hän täytti 1v. No, otin sitte kasvun varaa vähän sinne sun tänne, ja lopputulos oli se, että viime kesänä pojan ollessa 4v takki oli suht koht sopiva.. :) -helma tosin jäi jo liian lyhyeksi, koska sitä oli käännetty "sopivaksi" pojan ollessa 2v... Eli ikinä kyseinen takki ei päässyt käyttöön, vaikka joka kevät sitä vuosien varrella "muokattiin sopivaksi"..
VastaaPoistaIhana tarina. :D
PoistaIhant takit ja suloiset lapset :) Niin tuttua tuo uhmakiukkuilu täälläkin talossa..
VastaaPoistaAina tuntuu olevan vähintään yksi lapsista jossakin iässä..
PoistaIhanat on takit! Hienostihan olet saanut mallit kuvatuksi, mulla ne tahtoo tähtäimestä karata ennen kuin saan kuvat räpsitylsi. Tuo kangas on ihana! Meil oli viime kesänä poikaselle vihreästä tollasesta takki ja pala punaista oottas,mitä sais aikaseksi. Mulla tosin käytettyä kangasta. :)
VastaaPoistaKäytettyjä kankaita oli mullakin, ilmeisesti ollut joskus aluslakanana tai verhona. Nuo punainen ja sininen pala oli ommeltu keskeltä farkkusaumalla yhteen, ja molempia oli vajaa metri.
PoistaVoi miten suloiset takit. :) mulla on tuota kangasta vihreänä ja yhden takin oon minäkin siitä ommellut. Tuttua tuo uhmailu meilläkin ;)eikö oo kumma kun noilla lapsilla alkaa jossakin vaiheessa tulla se oma tahto myös tuossa vaatetusasiassa... :D toisilla ennemmin toisilla myöhemmin
VastaaPoista:D Niin tutun näköistä! Ihania lapsosia ja takkeja!
VastaaPoista