keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Funky Boyt ja vinoja leikkauksia

Kaupungissa yksi kangaskauppa lopetteli joulun alla toimintaansa myymällä paljon kankaita kahden euron metrihintaan, ja siellä ahtaudessa ja epäinhimillisen pitkissä jonoissa minäkin aikani ähistelin saadakseni edullisia kankaita. Enemmänkin olisin tahtonut ostaa, mutta fysiikkani ei kestänyt sellaista urheilua - en yksinkertaisesti jaksanut enää hikoilla untuvatakissani siinä kuumuudessa. Ohutta farkkua kuitenkin ehdin mukaani metrin leikkauttaa, ja sen perusteella voitte päätellä, ettei pojan housuille kovin paljon hintaa tullut.


Ja ilmeestä taas voi päätellä sen, että vielä kelpaa äidin tekemät.


Kaavana käytin Ottobren Funky Boyta, aikaisemmistakin housuompeluistani tuttua. Vetoketju- ja nappisepaluksen tosin muutin kuminauhavyötäröksi, ja muutenkin toteuttamisessa on otettu omia vapauksia - kuten aina.



 

 















 


Näin joskus jossain blogissa (olikohan Ruttu-Nuttu?) yhdistettynä runoratsua ja mustavalkoraitaista resoria, ja siitä välähti mieleen, että kaapissani on palanen runoratsua ja toinen palanen mustavalkoista, saman vahvuista trikoota. 


Ja kerrankin voin kertoa jopa tarkan tilanteen, jolloin iski idealla. Kävelin eilen aamupäivällä ompeluhuoneesta makkariin ties kuinka monetta kertaa rauhoittelemaan päiväunille vietyä kuopusta, jolla on joku en-nuku-ikinä-kausi menossa, ja siinä sinne marssiessani välähti etukappaleen vino leikkaus päähäni kuin joku olisi sytyttänyt sinne juuri valot. Jatkokehittelyä tapahtui kaavaa piirtäessä ja kankaita leikatessa. 


Paidan koko on kapeahko 122, ja sen voit ostaa omaksesi, jos tuntuu, että oman mukelon vaatekaapissa on tarvetta tällaiselle paidalle. Ostokyselyt voi lähettää sähköpostiini - huutikseen en tätä kohdetta laita, enkä todennäköisesti jatkossa muitakaan kohteita, vaan listaan myytävät, käytetyt ja uudet, omalle sivulleen tänne blogiin. Alkaa konservatiivista mummelssonia tympimään jatkuvat muutokset huuto.netin puolella, ja siksi kokeilen, pärjäisinkö kokonaan ilman tuota sivustoa.


Tämä kyseinen kaupustelusivu on vielä työn alla, mutta sen löydät sitten aikanaan heti Tosimummo-otsikon alta omana välilehtenään.


Reilun vuoden asumisen jälkeen minulla alkaa olla aika polttava tarve saada jotain seinille. Tyhjät seinät kun ovat.. no, tyhjiä. Liian tyhjiä. Vielä ei olla reikiä tehty juuri muulle kuin vessapaperitelineelle, mutta niitä on saatava lisää, ja pian. Suunnitelmissa on teettää hääkuvastamme iso canvas-taulu mustavalkoisena tai ruskeasävyisenä, samoin ullakolla odottaa kasa naulakoita ja ikkunanpokia kiinnittämistään. Ompelupöydän päällekin olisi saatava yksi naulakko, johon saisi roikkumaan sakset ja muut pöydän lähellä säilytettävät tarve-esineet. Puhumattakaan niistä keittiön avohyllyistä - niillekin on jo kannakkeet hankittuna! Koska mies saa henkisiä näppylöitä jo pelkästä poran ajattelemisesta sisätiloissa, mutta tahtoo siitä huolimatta tehdä reiät ehdottomasti itse, tarvitsisi varmaan ensiksi rohmuta apteekista kaikki rauhoittavia ainesosia sisältävät rohdot ja ryhtyä seinänrei'ityshommaan vasta sitten.

Ja jotta kaikki hankittavat ruuvit ja proput saataisiin varmasti käytetyksi, ostin vielä lisää ripustettavaa. Kävin palauttamassa eräät jalalle huonoksi todetut kengät, mutta rahaa en sillä keikalla onnistunut säästämään senttiäkään. Kas kun samassa kaupassa vastaan kävelikin lyhty, joka on kuin suoraan PH:n valikoimista, mutta hinta ei lähelläkään sitä.


Tässä turhakkeessa yhdistyy monta minulle mieleistä asiaa: maanläheiset värit, puun rouheus, vänkkyräinen takorauta sekä kynttilät ja niiden turvallinen polttaminen. Vielä kun osaisi päättää, mille seinälle tämän sitten poraa.


Samasta kaupasta löytyi myös oivallinen säilytyspaikka työn alla oleville kirjeille ja muille litteille jutuille. Toivottavasti jatkossa en kadota maksamattomia laskuja tietokoneen keskusyksikön taakse ja löydä niitä vasta joulusiivouksen yhteydessä (tämä esimerkki oli elävästä elämästä)...


Koska oltiin liikkeellä näppärästi ihan Ikean vieressä, tehtiin pikakierros myös siellä. Tiesin tarvitsevani sellaisia näppäriä lehtikoteloita, mutta luulin kyllä ostavani valkoisia. Sitten näin mustia, ja tarvitsinkin niitä. Nämä olivat muuten Ikean koottavista tuotteista varmasti nopeimmat koota!  Litteä lätkä auki, pohja *tait tait* paikoilleen, ja neljä kertaa *naps*, kulmavahvikkeet paikoilleen. Kuuden lokeron kasaamiseen meni aikaa vain pari minuuttia.



Samalla järjestelin kangaskaappiani muutenkin, jonkin uuden lisätilan löytymisen toivossa kai. On siellä nyt ainakin kankaat poikki ja pinossa varsin somasti, mutta tätä järjestyksen suloa kestää todennäköisesti vain seuraavaan oven avaamiseen asti. 




Koska seinillä ei vielä ole niitä reikiä, eikä sitä kautta kaikenlaisia ihania naulakoita ja koukkuja, ystävältä vuosia sitten saatu ja itse tuunailtu ikkunanpoka toimii makuuhuoneen lipaston päällä asustetelineenä. Poikkipuulla makaavan keinonahkaisen rannekorun ostin itselleni Seppälästä synttärilahjaksi - eurolla. :D


Ai niin. Ikealta lähti mukaan myös eräs ikivihreä. Tämän rehun saan minäkin pysymään hehkeän värisenä - kunhan vain muistan joskus huiskia siitä pölyt pois!



25 kommenttia:

  1. oi että, koko postaus täynnä herkkuja :p
    Nuo farkut on kyl tosi mageet!! Ja tuo runoratsupaita vois kelvata meiän pojalle, mut harmikseni sovittiin miehen kans vuoden vaihteessa että ylimääräisiä juttuja ei ostella ja pojalla niitä paitoja riittää.. :/ Mut varmasti saa hyvän koin jostain! Ja tuo kynttilälampetti on kyl niin ihana, sopis meillekki täyellisesti <3 Siis mistä kaupasta tuollasia löytyy? Ja kansioita tarvisin minäki..lähinnä laskuille joita jostai syystä tupsahtelee postista vähän liikaa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niitähän löytyy sellaisesta ihmekaupasta kuin Halpa-Halli! Olen sitä kovasti meille päin kaipaillut ja voi sitä iloa kun se nyt tännekin saatiin! ;) Lyhdyllä oli hintaa 25e, oli alennuksessa.

      Poista
  2. Ei oo totta, juuri leikkelin tuollaisen vinoleikkauksen pojan tulevaan paitaan! Ajattelin että se olisi loistoidea saada kankaat riittämään, kun lapsi on jo niin pitkä ettei ihan pienet palat riitä. Ja nyt kaikki tietenkin luulee että se on täältä kopsattu!! ;D
    Hieno paita tuli, runoratsu on kiva kangas. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepäs sattui somasti! :D Sun täytyy korostaa, että IHAN ITSE KEKSIN! :)

      Poista
  3. Paita on kyllä hiano. Täälläkin vietettiin ilta visioiden miten saisi 1/2m kangaspalat riittämään mahdollisimman moneen paitaan kun pituus yksinään ei enää riitä. Jos jonkinlaisia poikkileikkauksia sain kyllä aikaan, mutta tuo vino jäi uupumaan. Mikä onni että tulin tänne ennen kankaiden leikkelyjä.;)

    VastaaPoista
  4. Huippua! Juuri tuota olen toivonutkin, että myisit vaatteita tän blogin kautta. Olisin jo monesti ostanut, mutta en käytä huutista. Kiitos ihanasta blogista. -anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt toiveesi on sitten kuultu! :) Jatkossa löydät kaikki myynnissä olevat kahdesta erillisestä välilehdestä - uudet ja käytetyt erikseen. Tämä selvyyden vuoksi, ettei joku luule ostavansa uutta ja saakin käytetyn jne.

      Poista
  5. Tosi hyvä idea tuossa paidassa! Sopii loistavasti noi kankaat yhteen.

    VastaaPoista
  6. Ei ole noita housuja sitten hinnalla pilattu! Parin euron metrihinnat houkuttelee taatusti paljon kyseisiä urheilijoita :)

    Tuo löytämäsi seinälyhty on huippuihana!

    VastaaPoista
  7. Tosi tyylikkäät farkut poitsulla! Mä en osaa käyttää nuoremmilla ollenkaan farkkuja niiden jäykkyyden takia, mutta tuollaisesta joustavammasta/pehmeämmästä kankaasta voisi itse tehdä hyvät. Jos siis osaisi. ;)

    Paidan leikkaus on ihana! Harmi, että tuo koko on isommille jo pieni ja pienemmille iso vielä pitkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu kyllä ne jäykät, paksut farkut on aika hankalia lapsilla, kun en itsekään niistä isommin pidä. Ohuesta, joustavasta farkusta ommeltuna taas mitä suloisimmat lapsillakin. :)

      Poista
  8. Runoratsu paita on tosi kivasti toteutettu! Ja kankaat kaapissa sorjasti pinossa:) Vinkkaisitko jälleen ja tällä kertaa sellaisesta asiasta et kuinka usein mummo öljyää/huoltaa saumuriaan ja ompelukonettaan? -Ulla-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ompelukoneessani on huollon tarpeesta ilmoittava merkki, joka ilmestyy näyttöön kun tietty tikkimäärä on ajeltu. Silloin vien koneen liikkeeseen huollettavaksi, jotta pysyy kallis masiina ajokuntoisena. Tämä merkki syttyy kyllä todella harvoin, sillä kolme vuotta olen pian Berninallani ajellut eikä vielä ole meisselin kuva näytölle ilmestynyt. ;) Mutta useammin syttyy samaiseen näyttöön öljyämismerkki, ja silloin putsaan kaikki koneet samalla ja laitan öljyä niihin kohtiin, johon käyttöohjeessa kehotetaan laittamaan, plus jos joku kohta selvästi nitisee (esim. se paininjalan tanko joskus pitää ääntä) niin sen öljyän myös. Meillä on sattuneesta syystä, talo kun on rakennettu, paineilmakompressori, ja sillä putsaillaan koneet toisinaan perusteellisesti. Koneen mukana tulevalla pensselillä kun ei saa oikeasti kuin vähän jäävuoren huippua niistä rasvaisista pölyistä pois koneen sisältä.

      Juuri tällä viikolla kyselin ompelukonekauppiaaltani, kuinka usein minun käyttötahdillani suosittelee teroittamaan saumurin leikkuuterät, ja suositteli teroittamaan puolen vuoden välein. Seuraava teroitus olisi siis edessä lähiaikoina, kun alkusyksystä niitä viimeksi uusittiin.

      Tässäkin on varmasti monenlaisia mielipiteitä. Jotkuthan ajaa autoakin niin kauan kuin sillä pääsee ja korjaavat vasta jos matka katkeaa, toiset taas huoltavat kunnossa olevan autonkin säännöllisin väliajoin. Samanlaista se taitaa olla näiden pienempienkin moottoreiden kanssa. Mutta itse yritän muistaa putsata ja öljytä kaikki kolme konetta silloin kun ompelukone vilkuttaa öljyämismerkkiään, jotta ainakaan oman huolimattomuuden takia ei takuu raukeaisi. Niinkin voi nimittäin käydä, jos koneeseen tulee takuuajan sisällä vikaa ja koneen sisältä on selvästi todettavissa, ettei sitä ole huollettu asianmukaisesti.

      Toivottavasti tästä oli apua! :)

      Poista
    2. Iso kiitos hyödyllisestä vastauksesta! :) Minulla on myös berninan koneet ja ilmeisesti halvemmat versiot kuin sinulla, niihin ei syty hienoja merkkivaloja;) kalliit koneet kuitenkin ovat niin ei niitä ehdoin tahdoin tahdo rikkoa. Olen öljynnyt itse noin 3kk välein ja mietin et onkohan riittävä- , liika tiheä väli vai peräti sopiva. Tietenkin riippuu miten paljon konetta käyttää... -Ulla-

      Poista
    3. No minä en edes tajunnut että Bernina ilmoittaa myös tuosta öljyämisestä (se huoltojuttu jäi mieleen) *noloa*

      Olen putsaillut konetta samaan tahtiin kuin entistäkin ja koskaan en ole öljyvaloa nähnyt joten minulla on sitten varmaan ollut liian tiheä väli..

      Jäin tässä pähkäilemään mitenkähän usein minun pitäisi saumurin teriä huollattaa kun minä olen tottunut ajamaan sillä niin että terät eivät leikkaa kangasta ollenkaan... ("millimetrinäkö" on ilmeisesti apuna tässäkin kun kangas menee leikkuuteriä vasten muttei leikkaanu..) Fiksu kysymys mutta huomaako noiden terien kulumisen käytössä vai vietkö vasta sitten kun alkaa vaikuttaa leikkaamiseen?

      Poista
    4. Eikö sulla onnekas ole vielä koskaan syttynyt sitä öljypullokuvaa näyttöön? Se kai ei ole riippuvainen siitä, öljyääkö, vaan syttyy aina tietyn tikkimäärän täyttyessä.

      Kyllä se Kösä selitti miten sen teroituksen tarpeen huomaa, johonkin tuli joku kiiltävä reuna, mutta enhän minä muista enää! :D Ja minäkään en varsinaisesti leikkaa kangasta, vaan ajan reunaa pitkin niin, että ne nukat sun muut epätasaisuudet vain lähtee siitä reunasta. Minä kuitenkin huomaan teroituksen tarpeen lähinnä siitä, että velour ei leikkaannu enää täydellisesti.

      Poista
    5. Toisaalta tarkemmin kun miettii, niin enhän ole oikeastaan ommellut koneella tosissaan kuin vasta joulusta lähtien kun koneen kuntoon sain.. Että eiköhän se ala välähdellä tässä kun applikaatioita on syntynyt jo useampi sen jälkeen ;)
      Mulla on vähän sellanen fiilinki että mun saumurin terät ois pitänyt teroittaa jo useampi kymmen kilometri sitten, mutta just nyt en kyllä mihinkään huoltoon tuota vie.. katsotaan sitten kun koneet saa pölyttyä pöydällä(tässä reilun kuukauden päästä :( ), silloin varmaan joutaakin..

      Poista
  9. Todella kivat farkut! Ja kiitos, että jaksat aina vastailla ja opettaa meitä muita niin kärsivällisesti! :D

    VastaaPoista
  10. Myöhästyneet synttärionnittelut nyt ihan ensimmäiseksi! :) Oisithan tuota voinu jotain vähän isompaaki ostaa ku euron käsirenkaan synttärlahjaksi. ;)
    Nuo farkut on kyllä tosi kivan näköset, ei välttämättä edes uskois itse tehdyiksi. Onko se nyt sitte hyvä vai huono asia, tiiäppä häntä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset! :) Muisti se siippa merkkipäivänä, tuo oma euron hintainen huomionosoitus oli vain sellainen lisä. :D

      Poista
  11. Tämä postaus herätti kyllä ihan liikaa kysymyksiä!

    Ensinnäkin: MIKÄ kangaskauppa on lopettanut??

    Ja mistä tuollainen valkoinen "laskulokerikko" on? halusin ja tarvitsin tuollaisen mutten ikanokierroksella löytänyt ja piti taas alkaa hahmotella miehelle mallia (niinkuin tuon ompelupöydän tiimoilta, johon joka osa on jouduttu tekemään itse kun valmiina ei löytynyt. Seuraava olisi sohvanpituinen hyllykkö joka on tosi kapea ja sellaista ei sitten valmiina ole taas olemassakaan ,tämä selvisi kun kierrettiin taas kaikki huonekaluliikkeet ja sellaisiksi itseään luulevat kaupat)helpottaisi kovasti jos ei tarvisisi tuotakin tehdä itse..

    Olen meinannut ehdottaa sinulle erästä kangasvaihtoa, kun on sellainen tunne että se voisi olla vähän sinun tyylinen, mutta sulla onkin ilmeisesti samaa kuosia(tosin eri värissä) kaapissa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pajulahden Kangas on lopettanut, tai en tiedä onko vielä mutta ainakin on lopettamassa. Pitäjä jää eläkkeelle eikä ole jatkajia.

      Lokerikko on Matkuksen Halpa-Hallista, siellä on paljon kaikkea nättiä!! Mm. ihanimmat polvisukat mitä olen valmiina mistään löytänyt - yhdet jo kävelin puhki. ;) Saa sitä ehdotella kangasvaihtoa joka tapauksessa, mua jäi nyt kiusaamaan, minkä kankaan sinä näet mun tyylisenä? :D

      Poista
    2. Ai se lopetti.. mutta siellähän ei ollut kuin verhokankaita?? ei siellä mitään farkkuja tai muita, viimeksi kun vuosi sitten olen käynyt sitä 1-vee valokuvauspukukangasta metsästämässä ja sitäkin ennen säännöllisen epäsäännöllisesti..

      No missähän halpahallissa minä olen sitten käynyt kun senkin kiersin eikä näkynyt.. pitäisköhän seuraavan kerran avata silmät kun lähtee etsintäkierrokselle..
      Ei kun nyt tiedän: olin varmaan sokaistunut siitä jättikellosta jonka samalla reissulla löysin omeplupöydän yläpuolelle! se kello se vasta oli niin kiven alla että kun viimein ne roomalaiset numerot siellä liikkeen nurkassa näin niin en muuta enää huomannutkaan ;)

      Poista
    3. Niin siitä kankaasta piti...
      en nyt tiedä onko sinun tyylinen, mutta retrokuosi ainakin, sellainen kellertävällä pohjalla oleva ruskeapalloinen, niinkuin tuo sinun vihreä-valkoinen..

      Poista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.