keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Irti vanhoista kaavoista!

Jatkoa aikaisemmalle risainille


Tämä hame lienee sen samaisen äidin peruja kuin se aikaisempikin uudistuotantoon päätynyt vaatekappale. Hauskasta ja nykyajassakin hyvin toimivasta vekkihelmasta tehtiin helma 6-vuotiaan mekkoon. Yläosaan laitettiin uutta (tai no, reilut 7 vuotta vanhaa) morsiuspukusatiinia, oman hääpukuni kangasjämiä.




Se, mikä oli pohjemittainen vekkihame aikuiselle, on nyt melkein-nilkkamittainen mekko 6-vuotiaalle. Jonkinlaisen ruusukkeen tämä voisi vielä rintamukseen kaivata, mutta en oikein ole näpertelyluonne, ja koska niitä saa valmiinakin tai voi tehdä itse ilman ompelukonettakin, jätän ruusukeasian mekon tilaajan omaksi huoleksi ja harkintaan.




Arvatkaapa, tilasiko tämä kuvissa esiintyvä sovitusnukkeni samanlaisen itselleen? Onneksi sain livautetuksi ilmoille sellaisen tekosyyn, että moista vekkikangasta ei saa, kun tuo oli vanhasta hameesta, joka taas ei ole meidän omaisuuttamme. Täydestä meni. Ei ole suutarinlapsiraukoilla kenkiä. Tosin joulujuhlamekko pitäisi kai jostakin taikoa joka tapauksessa... hmm...



Mekko on kokonaan vuoritettu (helman vuori on myös hameesta otettu) ja takana on piilovetoketju. Boleron kanssa menisi juhlavaatteesta näin talvellakin.

Arkisempiin ompeluksiin puolestaan kuuluu 86-senttinen tilaussetti.




Viettäkäämme jälleen pieni hiljainen hetki siitä ilosta, että velourhousujen vyötärölle saa tässä talossa nykyään niin somat tikkaukset. Bertsa toimii sitä paremmin, mitä paksumpi kangas on työstettävänä. Langanvaihdon jälkeen ei ole tarpeen tehdä edes koeompelua, eli hyvin toimii ja luottoa löytyy. Ja minä niin tykkään!




Samaan hengenvetoon, samalla kaavalla ja samasta kankaasta tein tietysti samanlaiset peruspökät 86-koossa omallekin pojalle. Kaava on alkujaan toiminut 92-kokoisena pitkiskaavana, mutta onpa sillä somasti tehty lukuisia muitakin pukineita.



Ja vielä jatkuu tilaustyöskentelyt. Oraviin iski eräs rouva silmänsä Royal-tuotteen verkkokaupan sivuilla, ja silmä saatiin irti vasta, kun lupauduin ompelemaan oravista paidan koossa 86. Tähän piti ihan väkisin tunkea tuota retroresoria, koska se oli ihan oravanruskeaa! Ja kun siitä ei saanut tarpeekseen pääntiessä ja hihansuissa, piti sitä kieputtaa vielä helmaankin.




Osaako joku kertoa, kuinka monta Susie-sovellusta olen viimeisen puolen vuoden aikana ommellut? Itse tipahdin kärryiltä jo melko kauan sitten. Tämän lyhythihaisen mekkoversion jälkeen tunsin olevani jo niin kangistunut kaavaan, että oli pakko antaa tilaa uusille ideoille.




Marssin kirjastoon, lainasin huojuvan pinon Burda Stylejä ja köröttelin kotisohvalle inspiroitumaan.



Ja kylläpä inspiroiduinkin. Harmi vain, että muu elämä haasteineen ei aina anna mahdollisuutta tuon inspiroitumisen jatkokäsittelylle. Myydäänkö jossain viikon kotilomia, niitä sellaisia, joissa perhe haettaisiin muualle täysihoitoon viikoksi, ja itse saisi jäädä kotiin? Eikö ole hullua, että kotiäiti haaveilee kotona olemisesta!

Yhden pikasurautuksen kokeilin tehdä, kun kaava oli simppeli ja kangaskin löytyi kaapista. Murretun lilan sävyiselle trikoolle rakenneltiin vesiputouskaulusta ja sivusaumaryppyjä. 


Sivusaumarypyt hämäävät mukavasti niitä kadonneen vyötärön muistoja, jotka tykkäävät tulla farkkujen vyötärön yli kurkkimaan, mitä maan rajassa tapahtuu. Vino helman muoto niinikään on armelias monenlaisille muille muodoille.



En todellakaan osaa sanoa, tulenko tätä kovin paljon päälläni pitämään, mutta tulipahan tehtyä. Tuo kauluksen malli on sellainen, että sitä joutuu vähän asettelemaan, ja luulen, että sen vuoksi pikkulasten äitinä käytän tätä aika vähän. Jos etukappaleen tekisi kaksinkertaisena, eikä kauluksessa olisi samalla tavalla aseteltavaa, tällainen voisi toimia tässäkin elämäntilanteessa paremmin.



Jahas. Ja seuraavaksi kuopus päiväunille (päivän odotetuin hetki), ja minä itse lukemaan Ilkka Remestä suunnittelemaan illan synttäreille jonkinlaista sisältöä. Miksi lukemisinnostus iskee aina silloin, kun ei missään tapauksessa ole aikaa lukea (eihän sitä koskaan ole)? Kuka tulis lukemaan mulle ääneen samalla kun ompelen? :D

24 kommenttia:

  1. Ei muuta kun äänikirja taustalle pyörimään. Mulla pyörii areenasta tai ruudusta sellasia ohjelmia mitä en ehdi ajallaan katsoa. Joskus muistan jopa tallettaa boxille, ettei tarvi tässä koneen ääressä tehdä käsitöitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonkin verran minäkin olen Areenan kautta kuunnellut äänikirjoja ommellessani, langattomilla kuulokkeilla. Kirjastossa meilä on aika surkea äänikirjavalikoima cd-puolella.. kasetteja olisi kyllä.

      Poista
  2. Oi jee, tuo orava on musta tosi kiva kangas. Ensi näkemältä tylsä, mutta olis taatusti puserona söpö.

    Minäkin toisinaan haaveilen Burdan äärellä...Toteutuksia syntyykin sitten vähemmän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niillä on muistini mukaan aika istuvat ja hyvät kaavat, mitä vuosia sitten olen niitä viimeksi käyttänyt, mutta onhan moni niistä malleista aika juhlavia ja ehkä vähän eteläeurooppalaisia suomalaisnaiselle. Joukossa kuitenkin on aina helmiä tällaiselle tavan akallekin! :D

      Poista
  3. tosi juhlallinen se mekko, kaunis yksinkertaisuudessaan vaikka vihaan vekkejä (huonot lapsuus-muistot kai...) miten olis äänikirja???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on vekkeihin joku viha-rakkaussuhde, enkä itselleni välttämättä haluaisi, mutta lapsella kivoja. ;)

      Poista
  4. Hieno mekko tuli kierrätyshameesta. :)

    Minä haluaisin myös sellaisen viikon kotiloman. Tai no, ensi viikonlopuksi mulle hiukan lupailtiin sellaista vuorokauden mittaista lomaa perheestä. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se vuorokausikin jo ihmeesti jotain! :)

      Poista
  5. Mekkohan on siipiä vaille enkelipuku, ihanan puhdas ja herkän kaunis..

    Kerros jos noista lehdistä löytyy jotakin kivaa. Ja kerro siinä tapauksessa milloin palautat ne niin osaan olla tiskillä kytiksellä, nimim. "joitakin lehtiä kuukausitolkulla odotellut.."

    Kuulostaa ihan siltä että olet päässyt samaan pisteeseen Bertsallasi kuin mistä minä olen hehkuttanut oman Berttani kanssa. Nykyään kaavatkin muokkautuvat sellaisiksi että pääsee tekemään mahdollisimman paljon tuolla masiinalla ;)

    Olet yhdistänyt tuossa lilassa puserossa kaksi kokeilua joita olen tehnyt, rypytykset sivuun ja waterfallin, kiva nähdä miltä näyttävät samassa puserossa kun sellaisen kokeiluakin mietin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokaisessa lehdessä on joku kiva malli, mutta yhdessäkään ei ollut sellaista tuo-on-ihan-pakko-ommella-tänään -mallia. Mutta hyviä vaatteita on melkein noissa kaikissa useampia, ainakin ne näyttää noiden mallien päällä hyviltä...

      Tuolla alemmassa kommentissa onkin tuon paidan lehti ja mallinumero, siinä oli valmiina tuo toispuoleinen rypytys ja waterfall.

      Poista
  6. Myös minä suosittelen lämpimästi äänikirjoja. Olen itse ladannut jo pari vuotta äänikirjoja mp3-soittimeen ja sitten vaan kuulokkeet korviin ja hommiin. Suosittelen Reijo Mäen ja Eppu Nuotion dekkarit kahlattavaksi, koukuttavaa sekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitäs ne maksaa jos niitä jostain netin kautta ostaa ladattavaksi? Täytyykin selvittää..

      Yhden RM:n olen joskus aloittanut äänikirjana kuuntelemaan, mutta oli se sellaista ryystämistä, etten jaksanut kuunnella loppuun. EN onkin ihan uusi nimi.

      Poista
  7. Viikon kotiloma kuulostaisi niin ihanalle! Joskaan en usko että malttaisin kuitenkaan niin kauaa olla lapsista erossa kun jo päiväkin tekee välillä tiukkaa ;) Mutta päivän kotilomia on pyritty järjestämään meillä kun mies ja lapset on pakattu autoon ja auton nokka on kääntynyt kohti mummolaa. Ja näitä tehdään varmasti enemmän kunhan lapset vielä tuosta kasvaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen kyllä niin karski akka että pystyisin hyvinkin olemaan useamman päivän ihan itseni seurassa, ainoastaan nuorimmaisesta viikko erossa tekisi vielä liian kipeää. :)

      Poista
  8. Ihania ompeluksia jälleen kerran! Minäkin valitettavasti olen iskenyt silmäni tuohon oravaan, kai se pitäisi sitä tilata vaikkei olekaan harmainta ajatusta mitä siitä syntyisi :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka joululahja kummilapselle? Vielä ehtii. ;)

      Poista
  9. Tuo lila paita on sen näkönen, että voisin ihan hyvin kokeilla itelleniki jos sattuisin vaikka kaupassa törmäämään vastaavaan. Jäikö kangasta isompaan versioon? ;)) Ihana prinsessamekko!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kangasta ei jääny ku pikkulipare, piti alunpoerin tehdä pitkät, rypytetyt hihat muttei riittänyt kangas kuin vajaamittaisiin. Menisköhän tuo sulle, kun mulle se on vähän väljähkö?

      Poista
    2. Kyllähän se saa olla aika reilusti sulle väljä että se mulle on hyvä.. Mut jos et ite aio pitää sitä ni ota mukaan pikkujouluun, saan edes kokeilla.. ;))

      Poista
  10. Lila paita on ihana, mikäs burda sen inspiroi? Ja tuo valkoinen mekko, niin kaunis että voisi melkein seinälle kehystää.

    VastaaPoista
  11. tosi kaunis tuo valkoinen mekko :)

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.