Voihan vinonauhajalka!

Lupasin kertoilla niistä vinonauhankääntäjistä, jahka sellaisiin tutustun. Nyt olen tutustunut kahteen halpisversioon, ja tässä tuloksia:

Ensiksi tilasin Kangastukusta kotikoneeseen tarkoitetun kääntäjän, jolla piti pystyä kääntämään ja kiinnittämään 5,5mm leveää vinonauhaa.

No ei pystynyt. Tai saattaa sillä joku siihen pystyäkin, mutta Auroraan tuota ei saanut edes kiinnitetyksi. Puuttui sentti välistä, kun sitä yritti paininjalaksi tällätä, ja koska epäilen aina omia avaruudellisia hahmotuskykyjäni, pyysin vielä miestäkin katsomaan, voiko sille viisaampikaan tehdä mitään. Tuo tekniikan ihmemies purki yhden Berninan paininjaloistakin tuota varten, mutta totesi lopulta, ettei se siihen käy vaikka voissa paistais. Uskotaan, uskotaan. Palautukseen meni.

Seuraavaksi tilasin Ebayn kautta vähän erilaisen kääntäjän, joka ainakin paininjalan kiinnitysosaltaan näytti siltä, että se voisi käydä omaan koneeseeni. Ja olihan tuolla tuotekuvauksessakin mainittu Aurorat, joten eiköhän nyt ainakin saada jalka kiinni koneeseen, teki sillä jotain tahi ei.

23. päivä tätä kuuta tein tilauksen ja maksoin, ja tänään jalka tuli postilaatikkoon, eli aika nopea toimitus! Ja tätä tilatessani päätin ottaa tietoisen riskin - palautusjutut voisivat olla sen verran mutkikkaita, etten niihin ryhtyisi, toimi tämä tai ei. 

Kuoren kotiuduttua piti heti kiskaista paketti auki ja lähteä kokeilemaan, mikä tämä kääntäjä on miehiään.

 

Tällaiset käyttöohjeetkin tuli mukana, mutta en minä kyllä näitä jaksanut alkaa tavaamaan - helpommin sai selvän itse kokeilemalla.

Ainakin tämän saa kiinni koneeseen niin kuin pitääkin... hyvä!

Kokeilin ensiksi valmiilla vinonauhalla:

Oikeassa etureunassa on jonkinlainen säätöruuvi, jota pyörittämällä saa säädetyksi portaattomasti haluamansa leveyden kääntäjään. Takana oikealla taas on ruuvi, jonka avulla saa kääntäjäosaa siirretyksi haluamaansa kohtaan. Eli ompeleen paikkaa voi säätää joko neulanpaikkaa siirtämällä tai siirtämällä tuota kääntäjän muoviosiota.

Täytyy kyllä sanoa, ettei tämä mikään helpoin mahdollinen varuste ole käyttää, ja aika heppoinen teollisuusversioihin verrattuna, kun on muovia, mutta kyllä tällä valmiin vinokantin kiinnittää paljon siistimmin kuin käsin. Ainakin tavalliseen puuvillakankaaseen - mitään paksumpaa en vielä kokeillut. Ja mikä tärkeintä, homma onnistuu yhdellä ompeleella. Kangasta, johon kantin kiinnittää, joutuu kyllä vähän ohjailemaan käsin tuohon kääntäjään, mutta vinonauhan tämäkin kääntäjä vetää siististi itse oikeaan kohtaan.

 

Seuraavaksi kokeilin leikata itse sattumanvaraisesti jonkinlevyistä soiroa ja kiinnittää sitä vinokantin tapaan. Ei ollut kovin suurmenestys. Koska tuossa ei ole sitä tuuttia, johon nauha syötettäisiin suorana, ei kääntämättömän nauhan kiinnityskään oikein suju. Nauha karkaa koko ajan tuolta taitosten välistä, ja sitä joutuu käytännössä käsin taittamaan valmiiksi, ennen kuin se menee tuonne kääntäjään.

Siistiä silläkin saa, mutta hitaasti.Käytännössä siis ei toimi näin.

Mitä tästä voisimme päätellä? Ei tämä ihan itse kaikkea työtä tee, mutta saattaa tästä jotain apua ollakin! Paksusta en vielä tiedä, mutta ainakin ruokalappuihin sun muihin ohuempiin tämä kiinnittää valmiin vinonauhan ihan siististi. Hyvää tässä kääntäjässä (tai oikeastaan puhuisin kiinnittäjästä) on se, että kiinnitettävän nauhan leveys voi olla lähes mitä tahansa, koska leveyttä voi säätää portaattomasti. Miinusta täytyy antaa muoviosien heppoisuudesta. Jossain se edullinen hinta yleensä näkyy.

Kyllä tämä siis hätätilanteessa välttää, mutta joskus taidan vielä hankkia myös teollisuuskääntäjän oikeaan tosikäyttöön:

Ehkä en kovin isoon ääneen suosittele tuollaisen ostamani kääntäjän kiinnittäjän hankintaa, mutta kyllä silläkin parit ruokalaput vuodessa kanttaa, jos ei sen isompaa käyttötarvetta ole!

EDIT: lisäkokeiluja

Kokeilin tehdä jämäpaloista pientä velourliiviä, johon ajattelin punaista kanttausta. Punaista ei löytynytkään, joten laitoin valkoista, ja sain tämän näyttämään ihan itsensä joulupukin työvaatteelta! Mutta varsinainen asia oli tuo vinokantin kiinnitys uudella härpäkkeellä. Ikävä kyllä teidän ei ehkä kannata hankkia tällaista...

Suoralla osuudella homma toimi ihan suhteellisen kivasti, kun kiinnitettävänä oli valmis vinonauha ja kiinnitysalustana oli velour ja trikoo päällekkäin...

 

MUTTA saumakohta olikin jo isompi haaste. Ilmeisesti liian iso sellainen. Ei mahdu kulkemaan tuollainen paksumpi kohta kunnolla kääntäjän läpi, ja tuloksena on hieno suttausjälki nurjalla. Lisäksi kangasta joutuu kiskomaan ja venyttämään, jotta matka jatkuisi, ja se taas aiheuttaa ikävää aaltoilua joustavan kankaan reunaan. Tämä on varmaan blogiurani kaamein kuva! =D

Niinpä sai Joulupukki jäädä toistaiseksi näppejään nuolemaan. Ei tullut liiviä, ei. Aaltoilun ja suttujen lisäksi tuolla saa itselleen hartiajumin, kun saa ajella niin tarkkana ja ohjata kankaan reunaa ja nauhaa oikeisiin kohtiin. Vähänkään väärässä kulmassa syötetty nauha karkaa urastaan helposti, ja mutkissa ommel ajautuu nauhan reunan väärälle puolelle. Olisi pitänyt uskoa viisaampaa ja kokeneempaa ompelukonekauppiasta heti ja hankkia se oikea samantien.

Voihan tekijässäkin aina olla vikaa, en väitäkään että osaisin kaiken! Mutta en kyllä ainakaan omien kokemusteni pohjalta suosittele ostamaan tällaista. Paitsi minulta saisi yhden, halvalla! =D

Ps. Joudutteko te blogissani kirjoittelemaan niitä viheliäisiä sanavahvistuksia kommentoidessanne? Kun niiden ei pitäisi olla käytössä, mutta asetuksissa lukee että ne ovat, ja vaikka laitan etteivät ole ja tallennan, niin edelleen asetuksissa näkyy että ovat käytössä. Häh mitä!!