sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Pieniä parannuksia

Ainakaan vielä ei ole joulutunnelmaa riesaksi asti tänne eksynyt, olisko jollain?! Ylimääräisiä aikakauteen sopivia harmonian ja rauhan tunnelmia voi lähettää tänne päin, voin maksaa postikulut.

Jotex sentään lähetti jouluverhot olkkariin ajoissa, vaikka pelotteli sähköpostissaan kahden viikon toimitusajalla. Huijasivat, mokomat! Kuramaton toimitus tosin näyttää heillä venyvän kuukaudeksi, ja sekin alkaisi olla aika tervetullut vaikka jo tänään - sitä vauhtia hupenee lumet pihamaalta, että kohta sitä eletään taas mustassa mullassa ja savivellissä. 

No ne verhot nyt kumminkin, ilo se on satakakskytsenttinenkin ilo. Entiset verhot ehtivät roikkua ikkunassa viikon verran, mutta eivät ne siitä leventyneet, vaikka kovasti sitä toivoin. Täytyy laittaa Nasba sulle sähköpostia noista kunhan ehdin, jos sua kiinnostaa ostaa nuo omaksesi.


Jouluverhoissakin etsintäkuulutetaan valkoista joulua, tai ainakin siitä unelmoimista.. saapa nähdä, kummaksi se tästä kehittyy.

Kodinhoitohuoneessa oli toinen verhotangon saanut ikkuna olohuoneen jälkeen. Kaikkiin muihin ikkunoihin hankittiin ne ikeatangot, mutta tänne tilasin jo aikoja sitten ennen muuttoa tuollaisen verhotankohylly-systeemin.


Yli kaksi kuukautta kesti tämän toimitus. Mistähän indokiinasta asti ne näitä toimittaa, kun mikään ei koskaan tule viikossa? Siskon kanssa tilattiin Jotexilta yhdessä tekstiilejä syksyllä, ja ne tuli ihan vähän ennen muuttoa, eli niidenkin tomiitus kesti useamman kuukauden. Ja taas keltaisia kuvia, mrr.


Tähän saakka meidän vanhempien vaatteet on pidetty pahvilaatikoissa ja Hemnes-lipastossa, johon ei tietenkään ole mahtunut kuin murto-osa kaikista kuteista. Vaatehuone on edelleen täynnä maalipönttöä, vinyylimattoa, joululahjoja ja ties mitä roinaa, joten sinne ei vaatteita saa vieläkään, mutta minun oli pakko saada tänne edes jotain tolkkua, joten kasasin vaatehuonetta varten ostetut Antonius-koritornit jo valmiiksi vaatehuonetta odottelemaan. Kyllä kuulkaa nyt on helpompi hengittää, vaikkei nuo varsinaisesti meidän makkaria kaunistakaan... Mutta järjestystä ne tuovat sinne jo ihmeesti lisää! Ja ihanaa, kun voi suunnilleen imuroidakin koko huoneen, kun pahvilaatikot sai heivata ulos sieltä. Noita kokoilleena ja käyttäneenä voin suositella. Hintalaatusuhde on näissä kohdallaan!


Valmiiseen vaatehuoneeseen tulee tämäntyyppinen kokonaisuus, eli juuri se josta aikaisemminkin olen haaveksinut - huippua saada henkaria vaativat vaatteetkin ensimmäistä kertaa oikeasti henkareihin killumaan!

Muuten makkarissa maailma makaa vanhaan tyyliinsä: pääty on paikallaan kuten aikaisemminkin, ja pimeän joulunajan vuoksi tekisi mieli vaihtaa sänkyyn valkoinen päiväpeitto pellavatyynyineen, muttei mummoparka saa koskaan aikaiseksi sen vertaa. Tai ei vain ehdi. Siniset lamput etsivät edelleen itselleen seuraajia.


Elloksen sivuja surffatessa iskin sentään kiinni mattoon, joka sopi mittojensa puolesta hyvin makkariin. 70x200 on tämän lirpakkeen koko, ja materiaali on puuvillaa sekä villaa. Villa pistelee handuun, jos tuohon menee nykimään, mutta matolla on mukavasti pehmeyttä ja paksuutta. Konepesua ei luvata, mutta aion silti uhmakkaasti yrittää villanpesuohjelmalla, jos tämä joskus on häiritsevän likainen.


Keittiöön saatiin vihdoin oikea kotelointi jääkaapin ympärille, ja yhden lisäkaapin ilmestyminen käynnisti jälleen pienen pyörivän piirin, kun tavarat etsivät uusia paikkojaan. Edelleen keittiössä on tyhjää tilaa, vaikka olen hankkinut muuton jälkeen jopa lisää astioitakin. Jess! Kyllä tila on sitten ihana asia.


Olin muuten saada sydärin, kun tuo kotelointi tuli. Se oli luvattu toimitettavaksi aamuysin ja puolenpäivän välillä, joten laitoin edellisenä iltana herätyksen varttia vaille yhdeksäksi... jos sattuisi niin onnettomasti, että rahtari olisi aikainen lintu ja saapuisikin heti yhdeksältä. Kun kello sitten alkoi huhuilemaan herätystä, pyysin siltä neljä minuuttia armonaikaa ja torkahdin. Havahduin sellaiseen rekka-auton tyhjäkäynnistä tulevaan hurinaan, ja tajusin, että piipitys, jonka unessa kuulin, olikin ollut ison auton peruutusääni. A-P-U-A! Aikainen lintu tosiaan, kun se tulikin jo melkein varttia ennen yhdeksää! Säntäsin ylös suhteellisen pikaisesti ja kahmaisin aamutakin niskaani. Sitten tajusin, ettenhän minä aamutakissa kehtaa mennä pihalle sitä neuvomaan, minne ovelle tavaraa on parasta roudata, joten ei muuta kuin uusi hyökkäys makkariin, ja farkut lattialta jalkaan. Toppatakki kiireesti päälle, ettei kukaan huomaa paidan tilalla olevaa yöpaitaa, ja ei muuta kuin pihalle. Pipoa en päähäni vetänyt, koska päättelin, että pipo päässä näytän vielä idiootimmalta kuin ilman sitä, vaikka tukka hapsottaisikin joka ilmansuuntaan (joillekin pipo ei vain kertakaikkiaan käy vaikka olisi minkälainen). ;) Mitä tästä opimme - aina kannattaa herätä hyvissä ajoin, jos odottaa Kiitolinjan toimitusta. Tosin jos heräät hyvissä ajoin, toimitus myöhästyy muutaman tunnin. Ja loppujen lopuksi - mitä merkitystä, eihän se minua tuntenut. ;)

Joulukukat on elossa edelleen. Hyasintin aromiongelman ratkaisin katkomalla kukkavarret pois, mutta sepä hyväkäs tekeekin uudet tilalle! Melko juoni epeli.


Amaryllis on kaunis, ja ihanan hajutonkin. No täytyy myöntää, etten ole käynyt edes nuuskimassa, mutta se toisaalta tarkoittaa, ettei se kovin voimakkaasti tuoksu, kun mitään ei kerran ohi kulkiessaan erota.

Pieni mies on tänään viisi kuukautta viikkoa nuori. Tällä hetkellä sairastelee ikävä kyllä flunssaa, ja pari yötä menikin meiltä molemmilta niin vähillä unilla, että nyt nukahtelen sohvalle istuma-asentoon.

Mukava sohva istua muuten se Ektorp, ja ilmeisesti nukkuakin! Ex-kuopus kokeili jo värjätä tylsänvalkoisia päällisiä Liberon vaipalla, jonka oli työntänyt pyykkikoneeseen...... aiheesta kenties lisää myöhemmin, jos hermoni kestävät kertoa sen tarinan joskus. 

Olkaahan kilttejä!

21 kommenttia:

  1. Minkäs ikänen se vauva onkaan? ;) Edellisessä kirjoituksessa vauva on kuukauden ja tässä 5 kuukautta nuori... vai käsitinkö väärin?! Elä loukkaannu tästä, mua vaan huvitti ku peräjäläkeen noita tekstejä luin.

    Hyasintit on ihania, mutta enpä voi niitä meille tuua ku perheessämme on niille allerginen ihiminen.

    VastaaPoista
  2. joo siellä mummolla viikot ja kuukaudet sekaisin :)
    kivalta näyttää! edelleen sängynpääty on munkin mieleen!

    ei ole tunnelmaa mansessakaan, ihan surkeeaa!!

    VastaaPoista
  3. Tekstejäsi on aina yhtä ilo lukea! Tsemppiä sumuun ja eiköhän se joulumielikin sieltä jossain vaiheessa löydy!

    VastaaPoista
  4. Voi sinua sanon minäkin. Hetken jo mietin että miten se aika niin kamalan nopeasti meneekään, että teidän vauveli on jo 5kk!

    Vaan ihanaa että ehdit ja jaksat blogia kuitenkin päivittää. Tykkään sun jutuista! :)

    VastaaPoista
  5. Hyvänen aika, mäkin jo pienen hetken ehdin ajatella, että kylläpä se aika kuluukin siivillä kun poika jo 5kk! :)

    Oikein mainiota joulunaikaa teidän perheelle! :)

    VastaaPoista
  6. No tui-tui tuota pikkuista!! <3

    VastaaPoista
  7. Ihana pikkuinen ja varmastikin se 5 viikkoa oikea, eihän meidänkin poju ole vielä 4kk-ikäinen;) flunssa on kyllä kurja, me oltin silloin sairaalassa sen ikäisenä, kyllä aika mene nopsaan... koti on hurmaava, ei meillä pysyis mitään niin siistinä vaaleassa kodissa!

    VastaaPoista
  8. Kyllä taas hymyilytti kun luin tätä, ihana huomata että muutkin mammat sekoilee enkä ole ainut =) Ihanaa joulunodotusta teidän perheelle =)

    VastaaPoista
  9. Samaan se tökkäsi minunkin silmä, mutta ei se mitään. Kyllä sen huurun ymmärtää :). Nuori joka tapauksessa!

    VastaaPoista
  10. Haaa, viikkoa mummo armas! Viikkoa. Pääsinpä sanomaan minäkin! ;)


    Ja tuo aamujumissa oven avaaminen on niin tuttua. Mulla on se pipo.

    VastaaPoista
  11. Kauniita kuvia ja voi mikä nyytti!<3

    VastaaPoista
  12. Niin söötti tuo teidän poju :) !

    Ja ainakin lähes yhtä kaunis valkoinen amaryllis! Melkein tulee tarve itellekin ostaa moinen, vaikka valkoisia joulukukkia alkaa olla jo joka pöydän nurkalla vähintään yksi :D

    Makkarin matto on myös nätti!

    VastaaPoista
  13. Kerrohan vain se vaippavärjäysjuttu kunhan hermot kestää! :) Vertaisterapiaa meille muillekin.

    Nimim. tarkista pesukone ennen täyttämistä

    VastaaPoista
  14. Korjasin nyt sen vauvan iän viideksi viikoksi, eli oikeassahan te toki olitte! ;) Tätä se justiin on. Viikot ja kuukaudet sekaisin, samoin puurot ja vellit, ja ihan kaikki.

    Eilen jankkasin taas useamman tovin kahta sanontaa enkä saanut niitä osumaan oikeinpäin.. pitkäveteinen ja mikä-se-toinen-vastaava-nyt-olikaan.. ainiin yksitoikkoinen. Mulla ne vaan oli kerta toisensa jälkeen pitkätoikkoinen ja yksiveteinen, enkä saanut niitä kääntymään vaikka kuinka änkytin. Huhhuh. =D

    Ps. hintalaatusuhteessa on kyse niiden Antoniuksien sellaisesta, ei niinkään pahvilaatikoiden.. vaikka niidenkin kasaamisesta on kyllä kokemusta ja kai niidenkin hintalaatusuhde on ihan kohdillaan. ;D

    VastaaPoista
  15. Hei, kaikki naiset, kotiäidit! Ihana lukea toisista vaatteisiin säntäilevistä äideistä. Joskus ollut tosi kiire kans. Ja semmoisen vinkin kertoisin, että pitäkää saatavilla leivontamyssyjä, siis niitä valkoisia kertakäyttömyssyja. Sen kun vetäiset päähän niin aina menee täydestä, luulevat ahkeraksi leipojaksi kun aamulla jo myssy päässä ovea aukaiset!

    VastaaPoista
  16. Ja vielä lisäyksenä, että tontut ovat näillä seuduilla kertoneet nähneensä ahkeria leipojia! ;)

    VastaaPoista
  17. Viikko, kuukausi, vuosi... kuka noita laskee.;) Mutta pari asiaa olen miekin oppinut: 1) pesukone PITÄISI tarkistaa aina ennen täyttöä(aina välillä se unohtuu ja hetkenpäästä on pahaenteinen kolina muistuttamassa erehdyksestä), 2) Jotexilta ei saa ikinä mitään alle kuukaudessa eikä varsinkaan sitä asiaa, mitä sieltä eniten odottaa ja 3) kaikkia ei ole tarkoitettu pipopäiksi, mutta pakkohan sellainen on päähän tumpata, kun muuten on muksut kimpussa tivaamassa miksei äiti käytä pipoa.

    Mä olen vaatekaappikateellinen. Jopa teidän laatikoiden täyttämästä kaapista, koska se sentään jonain päivänä on oikea vaatekaappi. Itsellä on vain kapea 45cm kaapintapainen, johon ei mahdu mitään puhumattakaan että saisi mitään henkariin asti.

    VastaaPoista
  18. Anonyymi: :D

    Nunu: pääsenpä minäkin korjaamaan toisten juttuja, nimittäin se mikä on täynnä romua ja mihin nuo koritornit menee, on vaatehuone eikä -kaappi. ;D Joo ja pipoa pitäis oppia pitämään, tosiaankin, mutta aika tiukassa se on. Kovasti jos kylmää on, niin korvaläpät vaan korville.

    VastaaPoista
  19. Ihana pikku-ihminen. Meillä ollut tuollainen samanlainen vaatehuone kuin sinä suunnittelet. Ja hyväksi havaittu, molempien omat vaatteet omalla sivulla!

    Joulunodotusta ja sitä rauhaa saa tännekin lähettää jos liikaa löytyy...

    VastaaPoista
  20. Voi herttinen sentään, on pojalla posket ihanasti pyöristyneet. :) pakko oli nauraa tuolle teidän ex-kuopuksen tempaukselle... :D :D ja on niin tuttua tuo, että pää sumussa ja aivot sumpussa pienen vauvan kanssa... :)Ihanaa joulua teille sinne, olis tosiaan kiva käydä sit kun arki alkaa taas joulun jälkeen.. :)

    VastaaPoista
  21. Olet sinä oikea Supermummo! Kaiken sen "kaaoksen" keskellä jaksat vielä joulutkin piparitaloineen kaikkineen värkätä. Suloisen suloinen pikkuinen:)

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.