tiistai 13. syyskuuta 2011

Pitkispäivä

Eikö ole aika epäloogista, että ihminen, joka viettää ihan omasta tahdostaan suurimman osan päivästä sisätiloissa, reagoi niin voimakkaasti huonoon säähän? Eikö tuon luulisi olevan ihan yksi ja sama, mitä taivaalta sataa, jos joka tapauksessa nyhjöttää mökissään? Mutta ei se vain ole. Tänään on ollut tällainen tympeääkin tympeämpi sadepäivä, ja minulla tällainen tympeääkin tympeämpi fiilis. Sateella kaikki aika olisi sama käyttää hyvillä mielin sisätiloissa, mutta sen sijaan minä marhaan ikkunasta toiseen, huokailen, haukottelen ja kiukuttelen kuin pikkukakara. Todella aikuismaista käytöstä. Kun ulkona paistaa aurinko oikein komeasti, ompelen suu korvissa ja iloisena, tai saatanpa joskus jopa tehdä jotain järkevääkin, kuten siivoilla vähän. Mutta ulkona en jaksa olla kuin hetken - ei siellä voi tehdä mitään. Tämä on varmaan sitä kuuluisaa naisen logiikkaa. Tarvitsisi ilmeisesti ommella joku iloisen keltainen sadetakki, jotta saisi mummelssonikin vanhat luunsa ulos, ja pää saisi kaipaamaansa happea sateellakin. Sisäkissojen tyyliin kun minäkään en pidä kastumisesta.

Koska kiukkuisena aivotoiminta on minimissään muutenkin, on turha rasittaa itseään monimutkaisilla jutuilla. Siispä teemme leggareita, niitä pakkopullaompeluksia! Molemmille tytöille samanlaiset reilun mittaiset leggarit, koot saattaisivat vastata kasikuutosta ja satakymppiä.



Pojallekin ajattelin ommella peruspitkiksiä Kontin raitatrikoosta, mutta eipä siinä palassa riittänyt pituus eikä leveys moisiin ihmeisiin. Täytynee kiusata näillä minipöksyillä vaikka kummipoikia. Periaatteestakaan en vienyt kangasta takaisin kaappiin, vaikka se osoittautui pieneksi, vaan ompelin siitä sitten muuta.


Äitiyspakkauksen makuupussikin tuli päällystetyksi uudestaan - ei tosin tänään, vaan jo aikaisemmin. Tosi paksu ja muhkea pussi, mutta kuosi ei-niin-kovin-ihana:


Muuttuipa se mieleiseksi pienellä nahanvaihdolla:


Uutena päällisenä toimii Kontista ostettu, aikaisemminkin esittelemäni verho/lakanapuuvilla. Onneksi noissa äp-pusseissa on sentään valkoinen sisus, ettei tarvitse vaihtaa sitäkin! ;)


Vauva enää puuttuu!


Tämän pussin uudistamiseen oli oma painava syynsäkin, mutta siitä lisää sitten, kun tuo syy saapuu kotiin. Ja tällä syyllä en tarkoita nyt vauvaa, vielä se mahassa potkii! ;)  Toinenkin pussi tuolla vielä odottelisi, että saisin aikaiseksi purkaa siitä vetskarit irti. Sehän on se kaikkein pitkäveteisin ja rasittavin työvaihe tuossa päällisten uudistamisessa.

11 kommenttia:

  1. Minä luulen arvaavani mikä se on syy pussin tuunaukseen. Ja pelkään pahoin että (ja toivon että ei) olet saanut ne mitä itse oisin halunnut. Niin itsekästä. Myyjä ei vaan vastaa moniin kyselyihini mitää. Kummallista, ilmoittas etes, että huti meni, lällällää, mutta on aivan hiljaa, ärsyttää!!
    Itse tuunasin ensimmäisen pussin tällä viikolla. ruskea siitäkin tuli, valkeilla sydämillä. Ihana! Laitoin kanttinauhan siihen, niinkuin alkuperäisessä ja olipas haasteellinen, mutta onnistui!
    Tuottoisia sadepäiviä sulle:)

    VastaaPoista
  2. Heippa! Vaikka pussin uudistaminen on varmasti ihan helppo homma, niin olisi kiva saada siitä ohjetta, kun seuraavaa pussia kaunistat. Olen kovasti tykännyt tekemistäsi ohjeista, hyviä ja selkeitä :).

    VastaaPoista
  3. Kaisa: Minäkin mietin valkoista kanttinauhaa tuohon pussiin, mutten kuitenkaan jaksanut. Sillä sais kyllä nätin, puhumattakaan tuosta kuvailemastasi kankaasta! Ja en usko että samasta "syystä" on kyse, kun olin niin nopea että myyjäkin häkeltyi pikaostoksestani, mutta aikapa näyttää! ;) Kerro sitten olinko oikeassa vai väärässä. =)

    kewa: kiitti <3

    Anonyymi: tein pussiuudistuksen samaan tyyliin kuin Ninnu, eli näin:

    http://kukikkaatkuosit.blogspot.com/2011/02/makuupussi-mieleiseksi.html

    Toki voin itsekin kyhätä vastaavan ohjeen ihan mielelläni, mutta uskoisin, että tuolla pärjää. =) Itse jätin muuten päällitikkaukset pois, kun oma pussini oli niin ihanan muhkea ja paksu, mutta tuohon toiseen, ohuempaan, voisin nekin vielä lisätä.

    VastaaPoista
  4. Ihana pussi. Ja se on muuten totta kun sanoit että noi leggarit yms. vastaavat on "pakko ompeluksia". Miten niiden alottaminen ja tekeminen voikin venyä ja venyä kysyy yksi äiti jonka tyttö kulkee kohta kapri mittasissa leggareissa ilman aluspaitoja =D

    VastaaPoista
  5. Sulla on kyllä mahdottomasti virtaa :D Kyllä pussi on kuin uusi kuin sai hienon päälykankaan. Pitkis/kalsari mietintää täälläkin päässä, toteutusta pitäisi alkaa tekemään lähipäivinä.

    VastaaPoista
  6. Aivan ihana tuli makuupussista!<3

    VastaaPoista
  7. Tosi hieno pussi ja minäkin täällä jo arvelen sitä syytä. No se paljastuu aikanaan, en ala tähän arvailemaan. Toivon onnea loppuodotukseen ja myös sinne raksalle!

    VastaaPoista
  8. onpa ihana! meinasin kans kysellä ohjetta, mutta linkki täältä jo löytyikin :)

    VastaaPoista
  9. tääki on tosi söpö pussi <3 Mä en kyl tiiä osaanko arvailla tuota syytä..mut ehkä ;)

    VastaaPoista
  10. Musta taas on alkanu tuntua, kun "pakosta" on sisällä niin paljo, että pitää joka päivä päästä kyllä vähäks aikaa ulos! Eikä sadekaan haittaa! Mutta sisällä kyllä väsyttää, jos sataa... tänäänkin tuntunu, ettei jaksa mitään.

    Kivoja ompeluksia!

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.