Kuvaamatonta helpotusta?!

Kyllä voi muutamalla kympillä saada aikaan ison helpotuksen tunteen. Ahvenanmaalla majaa pitävästä Halvat Hinnat -verkkokaupasta ostin epätoivossani tuollaisen halvan kameraräpellyksen, ja se tuli perille tänään. Ei siinä totisesti turhalla tekniikalla läyhistellä, mutta kuvia sillä voi ottaa, ja se on pääasia! Ja noilla oli nopea toimitus muuten, ehdottomasti plussaa tällaisessa hätätilanteessa! ;)

Poika sai Jofotexin limestä velourista uudet valoisat pökät. Kokeilin taas vaihteeksi uudenlaista taskumallia, ja tykkään kyllä! On nopeampi tehdä kuin aikaisemmin vyötärölle ompelemani taskut, joten siinä tietysti suosion salaisuus. Ei noihin samalla tavalla voi tavaraa säilöä, mutta ulkonäön vuoksi kai noita taskuja enempi teenkin.

Housujen koko on arviolta sellainen 104-senttinen, ja kaava on oma, aamusella piirrelty.  Jälkiruokakulhon pyöreän pohjan avulla pyöräytin taskun kolon tuohon etukappaleelle. Raitaresorit on muuten myös Jofotexilta. Vasta taskunsuut valmiiksi tehtyäni hoksasin, että tein ne vaikeimman kautta. Seuraavalla kerralla ompelen vain kaksinkertaisen resorin saumurilla taskunsuulle. Saa siistimmän sillä tavalla, ja onhan se helpompaakin ilman kaksoisneulaa. Niin ja olisipa tässä ollut herkkua se peitetikkikone! Olisin ommellut ruskeilla langoilla nuo taskukappaleet kiinni lahkeisiin, ja tietysti nurjalta puolelta niin että se koristeellisempi ommel olisi tullut päällepäin. Joskus sekin rakkine on kai hankittava, voi surkia! ;)

Samasta velourista tein esikoiselle polvihousut. Näiden koko 104/110, ja kaava on näissäkin omintakeinen. Pihiyttäni tein taas täysin yksiväriset, jotta käyvät monenlaisten yläosien pariksi. Ja hyvä niin, sillä kun tytär kokeili näitä ekaksi pinkkien sukkahousujen päälle, hoksattiin, että aika kivat niinkin! Eipähän nyt sido värit mihinkään, vaan kaikkea voi vapaasti yhdistellä.

On ne taas polleena, pikku housistit! =D

Aikaisemmin jo mainitsinkin tehneeni tuplana keltaisia polvihousuja...

Myyntipöksyistä vain puuttui yläosa, joka sekin on nyt valmis. Setin koko on siinä 100:n sentin molemmin puolin, sillä aika joustavastihan tuollaiset käy eri kokoisille muksuille, kun ei jää hihan- tai lahkeenpituudesta kiinni. Menee varmaan siis toisenakin kesänä vielä, jos nyt 98-kokoiselle ostaa.

Tätä kaksikkoa täytyy tarjota ekaksi Nasballe, kun hän kyseli jo noiden polvareiden perään. Laitan sulle spostia piakkoin! SETTI MYYTY

Olen viettänyt päivän jos toisenkin rakennustyömaallamme, maalaushommissa. Siitäkin johtuu siis tämä hiljaisuus täällä omassa ja muiden blogeissa. Pohjamaalattuna on nyt melko suuri osa uudesta kodista, mutta työmaata riittää vielä. Loputtomiin - siltä ainakin välillä tuntuu. Mutta nyt kun on taas jonkinlainen korvikekamerakin, voisin kuvaillakin siellä jonain kauniina päivänä. Vaikkei niissä pohjamaalatuissa valkoisissa seinissä juuri kuvattavaa ole. Kunpa pian saisi sitä valmista pintaa, niin sitten! 

Eilen siellä raksalla radiosta MM-mestaruusjuttuja kuunnellessa tuli mieleen, että onhan tässä yhdenlainen maalisankari itsekin. Tai ainakin pohjamaalisankari, jos nyt ihan ilmaveivit ei telalla onnistukaan.

Aikaisemmin postaamastani Bambimekko-jutusta katosi muuten sen blogitökkäyksen aikana ainakin kymmenen kommenttia. Harmittaa! Onneksi ehdin varmaan jokaisen lukea ennen kuin katosivat.

Joskus aikaa sitten lupaamani arvontakin alkaa olla ajankohtainen. Kenties palkintona olisi jonkinlainen kesävaate, ajankohtaan sopien. Mutta siitä oma postauksensa myöhemmin, kunhan maalaushommat sallivat!