keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Eurokankaan palapuolelta löytyi mukavankeltainen trikoopala, napakkaa mutta tosi hyvin joustavaa neulosta. Ruskeaahan siihen tietysti piti päästä yhdistelemään!

Pojalle traktorikaivuripaita kokoa 98 - jälleen sitä lyhythihaisten varastontäydennystä, kun pieneksi jääneitä on myyty pois ja laatikoissa on tilaa turhankin paljon...


Donnon väreillä painoin miehustaan traktorikaivurin,muuten ihan peruspaita... resori on Jofotexilta tilattua keskiruskeaa - tätä väriä en löydä Eurokankaasta koskaan, vaan siellä myydään aina sitä "liian tummaa ruskeaa", melkein mustaa. Ja kun vaate on miehiselle miehelle mieleinen, on kuvaaminenkin ihan ok juttu.


Jämistä tein huutikseen pöllöpaidan, kokoa 104.


Yritin ensiksi tarjota pojan paitaan tuota pöllön kuvaa, mutta ei kelvannut, kun olin joskus luvannut tehdä pojalle tuollaisen traktorikaivuripaidan.Tämä pöllö ei ole painovärillä tehty, vaan applikoitu velourista. Joillekin nuo pöllöt on varmaan jo lastseasonia, kuten norsutkin, mutta minuun ne iskee vielä ihan täysillä. ;)



Sani heitti hauskan haasteen:


"Esittele blogissasi sinulle mieluinen, rakas tai tuikitarpeellinen ompelutarvike.
Pelkkä kuvakin riittää,
mutta ainahan on kiva kuulla, miksi valitsit juuri kyseisen esineen."
 
Ykköstärkeä turhakkeeni on polvinostin.  

Tuo on ihan ehdoton! Kun sen kätevyyden on kerran hoksannut, sitä ilman ei tule toimeen. Oikea jalkani haroo tyhjyyttä joka kerta jos ompelen koneella, josta polvinostin puuttuu. Ja sille joka ei tiedä mitä polvinostimella tehdään, kerrottakoon, että sillä nostetaan paininjalkaa. Kädet siis vapautuvat muihin hommiin kun paininjalan vipuun ei tarvitse koskea ollenkaan.

Ja koska en tietenkään voi valita vain yhtä, esittelen myös kaamean ruman käsivarsineulatyynyni vuodelta 2004:


Tuon kanssa on vähän sama juttu kuin polvinostimen suhteen: jos tuo jää kädestä pois, olen iskeä neulalla käsivarteeni.. ja tämä toistuu niin monesti, että haen neulatyynyn takaisin käteen. Tämä on tosi kätevä siksi, että tällaisellakin lahopäällä pysyvät neulat tässä tiukasti tallessa ja mukana, eivätkä lapset pääse niitä räpläämään. Vaihdettaessa paikkaa ompelukoneen, saumurin ja silityslaudan välillä, on hyvä ettei neulatyynyä aina tarvitse erikseen kanniskella mukana. Samassa tyynyssä minulla kulkee myös kaksoisneula, hakaneula kuminauhan pujotusta varten ja iso parsinneula saumurinlankojen päiden pujotukseen sekä pieni silmäneula kaikkeen mahdolliseen, mihin sitä nyt vähän päästä tarvitsee (kuten napinläven viimeistelyyn). Tuota neulatyynyä käyttää nykyään täysin sinne päinkään katsomatta, joten ommellessa voi pitää katseen koko ajan työssä ja ommella lähes tauotta. Tämä neulatyynyrumilus on yhtä luonteva osa minua kuin pää tai käsi.

Sani toivoi myös kuvia haastamiensa henkilöiden ompeluhuoneista - ollos hyvä! ;) 


Siihen ne levitellään ruokapöydälle kaikki yhteen suloiseen mylläkkään melkein joka aamupäivä, ja iltapäivästä korjataan taas pois. Vähäisistä pistorasiapaikoista johtuen silityslauta nököttää keittiössä ja silittämässä käydäkseen on viitsittävä ottaa muutama askel. Kävisikö se hyötyliikunnasta? ;) 

Ompelurupeaman lopuksi työnnän kaikki keskeneräiset työt, paininjalat, tarvikekaapit, kaavakansiot sun muut tuonne auki olevaan laatikkoon, joka näkyy pöydän takana... ihan älytön määrä mahtuu tavaraa yhteen ainoaan laatikkoon - eläköön Ikea ja Hemnes!

Kaavoja säilytän kahdessa kansiossa - aikuisten vaatteiden kaavat omassaan, lasten omassaan. Kaikki tavalliset perusjutut, eniten käytetyt housut ja paidat, on näin suurpiirteisesti tungettuna monta samaan taskuun, kaavaniput neuloin kiinnitettyinä ettei kappaleet sekoitu:


Erityisemmät kaavat on omissa taskuissaan näin:


Pikkusälpä säilyy omassa kaapissaan - Berninan ostajille mukana tuleva pikkuextra. Tämä olisi ollut pikkulikkana barbileikkeihin oikea unelma - jos äitillä olisi ollut tällainen, oltais varmaan pöllitty...


Ja uskolliset apurini - saumuri on Elna 614DE, peruskone ilman peitetikkejä tai rullapäärmeitä,  mutta (tai juuri siksi) pelittää kuin ajatus.


Ompelukonetta tuskin tarvitsee edes esitellä. Tai ainakaan erikseen enää kehua? 
Berninan Aurora 450. 
*rakastunut huokaus*


Tuota konetta voisinkin joskus esitellä ihan yhden kokonaisen postauksen verran... itse olisin kaivannut sellaista "artikkelia" silloin, kun ompelukoneen osto oli ajankohtaista, joten olisiko sellaisesta nyt jollekin hyötyä tai iloa? Voisin toki yrittää myös parhaani mukaan keksiä kaikkea haukuttavaa tuosta, ettei ihan ylistykseksi menisi - kai sitä hyvällä mielikuvituksella jotain huonoakin keksisi?! =D

Ompeluhaastetta oli määrä jatkaa viidelle eteenpäin, joten olkaapa hyvät ja kertokaatten omista pakkomielteistänne, te seuraavat tyypit:

Sarita Pitkä lanka -blogista
Miku Mikunlokista
Riikka Seliasta
Jana Pullaposken maailmasta
AnniKa Kerttu -blogista

12 kommenttia:

  1. Alkoi naurattaa tuo Barbien kaappi, miten itselle ei ole tullut mieleen, tuo tosiaan olis ollut hyvä. Mulla siis sama kone ja kaappi nyt =). kiitos haasteesta!

    VastaaPoista
  2. Kiitos haasteesta! :D Ihana postaus! Luulin jo melkein, että mun ompelu miljööstä kirjottelet.. :) Tykkään sun jutuista ja blogista ihan mahottomasti, vaikken aina joka juttuun käy kommentoimassa!

    Tuota polvinostinta oon miettinyt, että onko se yhtä hyvä, ku teollisuuskoneissa? Näyttää niin kaposelta kepiltä. Mitähän mahtanee maksaa lisätarvikkeena? Mulla on Berninan Activa 230. Nyt iski haave hommata se! :)

    Tuommonen käsivarsi-neulatyyny on aivan ehdoton! Mua alkoi joskus ällöttään mikä rumilus, joten ompelin sitten mari-kankaasta hiukan sievemmän. :)

    Mulla on kaavat kolmessa kansiossa: vauvat, lapset ja aikuiset(siis lähinnä naiset)..kylläkin joka kaava-setti omassa taskussa. :) Ja mun jutut on "hyllytettynä" ikean lokerikko-hyllyyn.

    Mulla on ompelukoneille oma pöytä, jossa ne voi asustella niin kauan kun silmä sietää..silityslautakin töröttää useimmiten vieressä.

    VastaaPoista
  3. Piti kelata ensin ylös asti, että mistä tämä postaus lähtikään..:) Tykkään kyllä tuosta kaivuripaidasta! Ootko ite tehny kaivurisabluunan vai onko valmis juttu?

    Ihmettelen kyllä, miten jaksat aina levittää ja purkaa uudelleen nuo ompelukset ruokapöydältä! Minä en kyllä jaksanu vanhassa talossa juurikaan ommella, kun ei ne saanu olla levällään rauhassa. Ja siltikin sulla noita ompeluksia syntyy kuin hups vaan:)

    VastaaPoista
  4. Eläköön Hemnes tosiaan - minulla käsityölipastona myös samaa sarjaa, mutta sellainen pidempi ja matalampi.

    En tiedä last seasoneista, mutta minusta tuo pöllöpaita oli aivan ihana! Ja kaivuripaita mitä ilmeisimmin valtavan mieluinen.

    VastaaPoista
  5. Oi, tuo kaivuripaita olis meillä mieluinen :) Tosi kiva!! Ja ihana on tuo pöllökin, mä tykkään niistä aina vaan enemmän :)

    VastaaPoista
  6. Mä taas ihastuin tohon pöllöpaitaan, upea!

    Olet kyl superahkera kun jaksat noita koneita venkslata. Keittiön pöydäl minäki aloitin ompelut, mut ku oli vain minä ja ella, niin hyvin mahtu :) sit se siirty olohuoneen nurkkaan omalle pöydälle ja nyt 1/2v ollu ihan tää luxus huone :)

    Vai että ihan polvinostin.. kaikkea sitä :D
    Ehkä minäkin joskus raskin laittaa haaveilemani berninan (äitilläni on bernina, mut ku ei itselle ole raskinu viel hankkia).

    VastaaPoista
  7. Hahhaa, tuota jäänkin jännityksellä odottamaan mitä valitettavaa keksit Berninastasi. ;) Minulla on 440 ja en kyllä ole vielä keksinyt valitettavaa.

    VastaaPoista
  8. turha varmaan edes todeta ettö TYKKÄÄN kaivuripaidasta ja pöllöpaidasta paljon :)
    Ja oot kyllä ahkera ku jaksat nuo ompelukoneet sun muut joka päivä veivata pöydälle ja takas, hattua nostan :)

    VastaaPoista
  9. Riikka: ei sitä aina hoksaa mitä kaikkea lapsen mielessä voi liikkua.. :D tai sitten tuo ei herättäisi jossain toisessa muksussa mitään intohimoja, mutta meidän barbieleikeissä oli kyllä mitä ihmeellisimpiä juttuja aina mukana. Vesimonttujen elukoista alkaen.. ;D

    AnniKa: Kiva kun tykkäät! Ainakin mulle tuo polvinostin käy tosi hyvin ja asettuu juuri sopivaan kohtaan jalkaa, tosi helppo ja hyvä käyttää. Muistelisin, että niitä on eri mallisiakin, tai ainakin eri mittaisia? Mutta hyvin siis toimii, vaikka on tuollainen "keppi" vain! ;D Suosittelen, ehdottomasti. Hinnasta ei ole tietoa, kun tuossahan se tuli vakiona, mutta en kyllä usko kovin montaa kymppiä maksavan lisätarvikkeenakaan!

    Anna: löysin joskus netin syövereistä tuon sabluunakuvan ja tulostin, joten ei ole oma. En varmaan osais koskaan piirtää noin näköistä, ja noin monella yksityiskohdalla! ;)

    Hannaliini: meilläkin oli alunperin aikomus hankkia se teidänmallinen lipasto, muttei mahtunutkaan, joten päädyttiin korkeampaan ja kapeampaan malliin. Sikäli hyvä niin, että tuo korkea onkin sitten niin korkea, ettei lapsetkaan pääse tiputtelemaan koriste-esineitä sen päältä. ;)

    Sofia: kuin myös ;)

    Sani: uuteen taloon olis mullakin tavoite saada oma pöytä koneille, vaikkei sielläkään liiemmin sitä liikatilaa ole. Mutta tuo on kuitenkin sen verran tärkeä juttu mulle, että aina sen verran löytyy tilaa.

    Sarita: kyllä se kieltämättä vähän keksimiseksi menee.. käviskö vaikka se, että on liian koukuttava kone? Ei voi olla ompelematta vaikka oikeasti pitäis pestä pyykkiä...

    Anskuli: sitä jaksaa mitä tarpeeksi tahtoo, niin kai se sitten on. =)

    VastaaPoista
  10. Haasteeseen vastattu! http://pitkalanka.blogspot.com/2011/03/ompeluhaaste.html
    Aika hyvä toi sun huono puoli. ;) Monasti olen kyllä itse miettinyt että hiukan huonommalla koneella en olisi hurahtanut tähän hommaan ollenkaan näin pahasti! :D

    VastaaPoista
  11. Oi, miuta muistettu! Jeps, eli huomenna pitänee vähän siivoilla tuota ompelutilaa, niin voi kuvailla :-D

    Polvinostin oli täysin uusi tuttavuus! Hurjan selkeästi siulla kaikki. Voi jestas kun ois varaa ostaakin tuommonen kunnon ompelukone. Miulla on aika peruskone se, tai siis ei ihan perus. SEmmonen oli ennen tuota ja sillä ei tainnu paljon muuta saaha kun suoraa ja siksakkia, että kai tuossa vähän enempi on :-D Mutta juups, haaste otettu vastaan! Kiitos.

    VastaaPoista
  12. Hyvänen aika, jäi ompelut kommentoimatta, mutta taidat tietää, että olen íhan myyty noihen siun ompeluiden edessä! Upeat on siis jälleen :)

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.