Mekoiksi meni

Ruskeasta sienitrikoosta kehkeytyi tytölle jonkinlainen tunika. Koko on varmaan joku 104-senttinen, mutta tuollainen kai voi olla sopiva vaikka vuosia, pitkästä mekosta lyhyeksi tunikaksi... kaava on ihan oma ja uniikki, koska leikkasin kappaleet paidan kaavasta vapaasti pidentäen ja helmaa leventäen.

Tuossa tasona kuvatessa tuntui, että siinä on vähän yöpaidan näköä, mutta päälle puettaessa se ei enää niin yöpaitamainen ollutkaan.




Kesällä tuota voisi pitää ihan sellaisenaan, ja näin kylmemmillä ilmoilla paidan ja legginsien kanssa. Pitäisi mennä kipinkapin kauppaan ja ostaa tytölle saapasmalliset talvikengät - nyt on niin paljon mekkoja ja tunikoita vaatekaapissa, että tyttö tarvitsee ehdottomasti pitkävartiset popot. =)

Samalla leikkuulla ja ompelulla syntyi myös "tilattu" lahjatunika, 98-kokoisena ja hihattomana. Tähän laitoin varsin tuollaiset luonnonvalkoiset kanttaukset, kun koskaan ei voi olla varma miellyttääkö muiden silmää esimerkiksi tuollainen oranssin kanttauksen yhdistäminen tuohon kankaaseen. Luonnonvalkoisen kanssa kokonaisuus on ainakin rauhallisempi.


Oma tytär mallasi päälleen tätä hihatontakin versiota, vaikka koko 98 alkaa monissa vaatteissa ollakin hänelle jo hiukan lyhyt. Mutta kuten näkyy, tämä menisi vielä ihan hyvin, ja sopii siis toivottavasti sajaalleenkin vielä pitkään. Tämä tunika on kuitenkin hiukan kapeampi ja lyhyempi kuin tuo tytön oma.